- taitoa, kokemusta, sydäntä -

Nöyrä kiitos äänestäjille, tukijoille ja lukijoille

2007-03-19T09:48:00.000+02:00

Vaalit ovat ohi. Äänimäärä ei riittänyt edustajan paikkaan. Kiitän kaikkia äänestäjiä, tukijoita ja tämän blogin lukijoita menneestä kampanja-ajasta. Tämän viikon pidän lomaa ja ensi viikolla palataan normaaliin päiväjärjestykseen.

Yksi tavoite toteutui. Haastoin Lauri Kähkösen vuoden alkupuolella kisaan Pielisen Karjalan ääniherruudesta. Vaalimatematiikka on vain sellainen, että voitto tuossa kisassa toi minulle varasijan. Onnea Laurille.

Hyvää kevättä!

90 kirjoitusta, 18 000 lukijaa

2007-03-17T09:05:00.000+02:00

Hyvät ystävät. Kun aloin pitää tätä blogia, en voinut aavistaa, minkälaisiin mittasuhteisiin se kasvaisi. Tähän päivään mennessä olen kirjoittanut 90 blogitekstiä, ja blogissa on käynyt noin 18000 ihmistä. Blogin suosio kertoo selvää kieltään siitä, että ihmiset ovat kiinnostuneita yhteisten asioiden hoidosta, toisin sanoen politiikasta.

Keskustelua blogissa ei ole syntynyt niin paljon kuin olin odottanut. Sen sijaan blogiasioista on keskusteltu puhelimessa ja palautetta on tullut paljon myös sähköpostitse.

Minulle itselleni on ollut tärkeää, että olen voinut blogissa puhua ihmisille suoraan, ilman välikäsiä. Blogia kirjoittaessani olen myös pystynyt hahmottamaan asioita ihan uudella tavalla. Olen ikään kuin tullut laaatineeksi "henkilökohtaisen hallitusohjelman". Sen on lukenut niin suuri määrä ihmisiä, että se velvoittaa minua pitämään kiinni siitä, mitä olen kirjoittanut mustaa valkoiselle.

Olen myös kiertänyt ahkerasti maakuntaa. Tämän vuoden puolella olen käynyt 150 tilaisuudessa tai tapaamispaikassa. Kun viime vuoden tilaisuudet ja vaalien valmistelevat taapaamiset lasketaan mukaan, kalenterissani on yhteensä noin 200 merkintää. Urakka on ollut kova, mutta kannustava. Olen saanut hyvän kuvan maakunnan ihmisten toiveista ja asioista, joita on pyrittävä kehittämään.

Rankan työrupeaman jälkeen toiveeni on tietysti, että niin moni lukija kuin mahdollista kirjoittaa äänestyslippuun numeron 49. Huomenna jännäämme sitten lopputulosta.

Kiitos lukijoilleni ja tukijoilleni, jotka ovat omalla panoksellaan mahdollistaneet tämän mittavan projekin. Seutukunta tarvitsee oman kansanedustajan. Nyt meillä on siihen mahdollisuus.

Suomalaiset eivät luota oikeuslaitokseensa

2007-03-15T06:37:00.000+02:00

Suomessa ei ole korruptiota ja Suomi on oikeudenmukainen maa. Niin sanotaan. MTV4:n viime syksynä teettämä tutkimus kertoo kuitenkin toista.

Selvityksen mukaan Suomi saa väkilukuunsa nähden paljon langettavia tuomioita EU:n tuomioistuimessa. Suomelle annetaan myös moitteita lähes kaksi kertaa enemmän kuin muille maille keskimäärin. Langettavia päätöksiä tulee muihin pohjoismaihin verrattuna seitsenkertainen määrä. Luvut ovat aivan liian suuria muidenkin kuin minun mielestäni.

Suomalaiset eivät luota oikeuslaitoksensa korruptoitumattomuuteen. Sen kertoo puolestaan Transperency Internationalin raportti vuodelta 2003. Oikeuslaitosta vähemmän luottoa on vain kansallisella puoluejärjestelmällä. Vain Perussa, Indonesiassa ja Kamerunissa luotettiin Suomea vähemmän maan oikeuslaitokseen. Transperency Internationalin tutkimus on tehty 44 maassa, ja siihen on osallistunut yli 30 000 ihmistä.

Olen muistellut näitä tutkimuksia, koska viime päivinä kansalaisten oikeusturva on noussut esille vaalikentillä. Ihmiset ovat pohtineet, mikä on kansalaisen oikeusturva, kun perusoikeuksien peräämisestä alkaa loputon taistelu tuulimyllyjä vastaan? Monta kertaa oikeuksien hakeminen lakituvan kautta on niin kallista, ettei tavallisella kansalaisella ole siihen varaa, hän vain tyytyy kohtaloonsa.

Jos vastassa on vielä etuksiaan puolustamaan tottunut iso yhtiö tai julkinen palvelujen tuottaja - niin kuin usein on - jo pelkkä pelottelu suurilla kuluilla saa kansalaisen luopumaan oikeuksistaan. Kaikki tämä on saanut minut vakuuttuneeksi siitä, että jatkossa meidän on kehitettävä yhteiskuntaa niin, että jokaisella on mahdollisuus hakea oikeusturvaa kohtuukustannuksilla.

Valtio kuittaa opiskelijoilta miljoonien korkotulot

2007-03-14T05:50:00.000+02:00

Noin 38 000 opiskelijaa saa epämiellyttävää postia Kelalta tänä keväänä. He nimittäin joutuvat palauttamaan valtiolle 42,2 miljoonaa euroa saamiaan opintorahoja, kun tulorajat ovat ylittyneet liikaa.

Ihmeelliseltä tässä asiassa tuntuu valtion perimä 15 prosentin korko. Sehän tarkoittaa sitä, takaisinperinnän yhteydessä valtio kuittaa 6 miljoonan euron korkotulot. Keskimääräinen palautuslaskun suuruus on 1 100 euroa.

Tulevalla hallituskaudella meidän on korotettava sekä opintorahaa että työssä käyvien tulorajaa. Myös opintotuen ja tulojen seurantajärjestelmää pitää kehittää, jotta ikäviltä takaisin perinnöiltä vältyttäisiin.

Vanhustenhuoltoa uusin silmin

2007-03-13T08:40:00.000+02:00

Otin vanhustenhuollon parantamisen vaaliteemakseni jo kesällä, mutta keinoja parantamiseen ei ole ollut juuri tarjolla. Nyt sosiaali- ja terveysministeriön entinen kansliapäällikkö Markku Lehto on avannut vanhustenhuoltoon näkökulman, josta päästään sanoista tekoihin.

Lehto ymmärsi sen, että asiaa on lähestytty väärästä päästä, sillä tähän mennessä kuntien palvelurakenne ja henkilöstön määrä ovat määritelleet vanhusten palvelut. Lehdon mukaan on tehtävä tämälleen päinvastoin: kartoitettava ensin vanhusten tarpeet ja sitten sovitettava palvelut niihin. Yksinkertaista niin kuin nerokkaat oivallukset usein ovat.

Erityisen tärkeänä pidän sitä Lehdon esitystä, että vanhusten palvelujen tarpeen kartoittaa ulkopuolinen ja riippumaton asiantuntijaelin.

Epätasa-arvo terveydenhuollossa on poistettava

2007-03-11T00:14:00.000+02:00

Suomella ei ole ylpeilemistä, sillä terveydenhuoltojärjestelmämme on hyvin epätasa-arvoinen. Länsimaista vain Yhdysvalloissa ja Portugalissa järjestelmä suosii samassa määrin rikkaita kuin Suomessa. Näin kertoo Stakesin tuore tutkimus.

Epätasa-arvon syy on terveyskeskusten lääkäripula, mutta myös kaksikanavainen rahoitusjärjestelmä. Yksityisiä lääkäripalveluja, joita maaseudulla ei juurikaan ole, käyttävät kaupunkilaiset ja varakkaampi väestö. Vähemmän varakkaille vielä Kelan korvauksen jälkeenkin jäävä omavastuuosuus on kohtuuttoman suuri. Siksi Kela-korvauksia pitää korottaa pikaisesti, jotta erot julkisen ja yksityisen hoidon välillä tasaantuisivat.

Terveyspalvelujen saatavuus varakkuuden mukaan sotii suomalaista oikeudenmukaisuutta vastaan. Se on myös kestämätön kehityssuunta siksi, että paljon hoitoa vaativat sairaudet kasaantuvat nimenomaan alempiin tuloluokkiin. Inhimillisesti ja kansantaloudellisesti on edullisinta antaa oikeaa hoitoa oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. Hoidon viivästyminen on raskasta ja se tulee myös tulee paljon kalliimmaksi. Laman aikana Suomessa säästettiin ennaltaehkäisevässä työssä. Nyt sinne on suunnattava lisää resursseja.

Kaikin voimin maakuntaa kehittämään

2007-03-08T23:42:00.000+02:00

Katsoin iltauutiset. Vaasan yliopisto on tehnyt tutkimuksen seutukuntien kehityksestä aina 2040-luvulle saakka.

Tutkimuksen mukaan suuret seutukunnat kasvavat ja pienet taantuvat. Helsingin seutu kasvattaa eroaan muihin, ja Tampere kasvaa Turkua nopeammin.

Meidän maakuntamme arvioidaan taantuvan. Perloksen tilanne on painanut myös Joensuun seudun taantuvien alueiden joukkoon.

Hälytyskellot soivat! Tutkimusta vielä tarkemmin analysoimatta meidän on koottava kaikki voimat, jotta saamme maakuntamme myönteisen kehityksen jatkumaan. Seuraavalla hallituskaudella on toteutettava uuden työn ohjelma. Sen kautta saamme rahoitusta investointeihin, joilla luodaan uusia työpaikkoja meidän vahvoille alueillemme. Energiantuotanto, metsäkoneet, metsäteollisuus, kiviteollisuus, matkailu sekä elintarviketeollisuus ovat alueita, joilla meillä on varmasti tulevaisuutta.

Palaan aiheeseen myöhemmin.

Loppusuora aukeaa

2007-03-07T06:18:00.000+02:00

Hyvät ystävät. Tänään alkaa ennakkoäänestys. Se tarkoittaa sitä, että vaalityön loppusuora on aukeamassa. Itse haluan vielä tavata mahdollisimman monia ihmisiä henkilökohtaisesti. Se on tärkeää. Äänestäjät haluavat kohdata ehdokkaansa kasvokkain ja vaihtaa ajatuksia hänen kanssaan.

Viimeiset päivät olen kiertänyt ahkerasti maakuntaa soppatykin ja kodan kanssa. Olen kertonut jo aikaisemminkin, miten kohdalleen vaaliteemani ovat osuneet. Ne ovat olleet puheissa nytkin: Vanhusten asema, eläkkeiden ostovoiman riittämättömyys ja omaishoidon kehittäminen ovat olleet keskeisimpiä huolenaiheita lähes jokaisessa tilaisuudessa. Niiden kohentamiseksi lupaan tehdä hartiavoimin töitä, jos tulen valituksi kansanedustajaksi.

Huoli terveyspalvelujen karkaamisesta omalta paikkakunnalta on yhtä suuri huoli. Pystyvätkö kunnat palkkaamaan riittävästi henkilöstöä, sekin askarruttaa monia. Olen vastannut heille, että valtionosuusjärjestelmää on kehitettävä niin, että kuntalaisille saadaan järjestettyä tasapuoliset palvelut. Keskeisiä asioita ovat myös ruoan alv:n poistaminen, perintövero, työllisyys, tiet ja radat ja energiapolitiikka.

Äänioikeus 16-vuotiaille

2007-03-04T07:14:00.000+02:00

Olin eilen Joensuun kävelykadulla. Hieno päivä. Tapasin suuren määrän mukavia ihmisiä, jotka tulivat henkilökohtaisesti kysymään kantaani eri asioihin. Eniten kodassa keskusteltiin eläkkeistä, työllistämisestä sekä terveyden- ja vanhustenhoidosta.

Erityisesti huomiota kiinnitti nuorten, alle 18-vuotiaiden ilmestyminen kodalle. Heillä olivat päällimmäisinä opiskeluun ja ammatinvalintaan liittyvät kysymykset. Muutama halusi puhua syrjäytymisen ennaltaehkäisystä.

Nuoret ovat olleet kiinnostuneita myös äänestysikärajan laskemisesta 16 vuoteen. Nuorten valveutuneisuus, aktiivisuus ja kiinnostus yhteisiä asioita kohtaan omalta osaltaan puoltavat ikärajan laskemista. Ne antavat myös pontta keskustapuolueen esitykselle laskea kunnallisvaalien äänioikeusikärajaa 16 vuoteen.

Mikseivät peruskoulun päättäneet 16 -vuotiaat voisi äänestää, kun heidän katsotaan jo olevan kypsiä tekemään muitakin suuria valintoja elämässään, esimerkiksi päättämään tulevasta ammatistaan ja koulutuksestaan?

Äänestysikäraja on otettava vakavasti esille seuraavilla valtiopäivilllä. Jos nuoret osallistuvat aktiivisesti kunnallisvaaleihin, ikäraja voidaan jatkossa laskea 16 vuoteen myös valtiollisissa vaaleissa.

Kirkko on edellä tässä asiassa. Siellä on jo pitkällä hanke seurakuntavaalien äänestysikärajan laskemisesta 16 vuoteen. Meidän on syytä seurata perässä. Minä luotan nuoriin - heissä on tulevaisuus!

Kotisivuni eivät aukea

2007-03-03T05:25:00.000+02:00

Sain kotisuvujeni palvelimen hoitajalta yön aikana tiedon, että Soneran korjaustoimenpiteissä on eilen iltapäivällä tapahtunut jokin häiriö. Sen seurauksena kotisivuni eivät aukea. Mikä ikävintä - sähköpostinikaan ei toimi. Häiriö on luvattu korjata tämän aamupäivän aikana.

Minä sain postikortin

2007-03-01T18:05:00.000+02:00

Nimittäin kortin, jolla Kirkon ulkomaanapu ja Pelastakaa Lapset sekä joukko muita järjestöjä kampanjoivat vaalien alla Suomen kehitysavun nostamiseksi. Kortin on allekirjoittanut joukko nurmekselaisia. He kirjoittavat, että Suomen tulee nostaa kehitysyhteistyön rahoituksensa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2010 mennessä.

Kiitos vain kortista. Hyvä, että keskusteluun nostetaan asia, joka ei galluppien mukaan juurikaan herätä intohimoja keskivertoäänestäjissä. Muistutus on aiheellinen, sillä Suomi sitoutui jo noin 30 vuotta sitten tuohon YK:n suositukseen nostaa kehitysapu 0,7 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Tällä hetkellä kehitysapuun käytetään vain 0,43 prosenttia bruttokansantulosta; tavoite on siis vielä kovin kaukana.

Pistän mielelläni kehitysavun nostamisen niiden asioiden listalle, joita lupaan ajaa tinkimättä. Sen enempää en uskalla luvata. Satuin nimittäin juuri kuulemaan televisiosta, miten pääministeri Matti Vanhanen sanoi, että 0,7 prosenttiin pääseminen vaatisi budjettiin 70 miljoonaa euroa lisää vuositasolla. Ei kuulostanut lupaavalta. Olen kuitenkin vilpittömästi sitä mieltä, että 0,7 prosenttiin pääsy on välttämätöntä köyhien elämän parantamiseksi tässä maailmassa, joka on tänä päivänä muuttunut kyläksi

Kuntauudistus on liian raskas toteuttaa kerralla

2007-02-27T22:05:00.000+02:00

En ole koskaan ymmärtänyt, miten pelkkä kuntaliitos voisi vähentää palvelujen kustannuksia, jos palvelujen laatua ei heikennetä samaan aikaan. Pelkästään johtajien määrää vähentämällä ei saada niin paljon säästöjä, että ne vastaisivat koko ajan kasvaviin tarpeisiin. Meidän on nyt luotava seudullisia malleja, joilla palveluja tuotetaan: hajautettuja vastuukuntamalleja, kuntayhtymiä tai muita yhteisesti sovittuja malleja. Mahdolliset kuntaliitokset tapahtukoot, kun kunnat yhdessä niin sopivat.

Minun mielestäni palvelurakenneuudistus olisi ainakin aluksi voitu keskittää yksinomaan terveydenhuoltoon, sillä sen kustannukset ovat kuntien suurin menoerä, joka kasvaa koko ajan. Me tarvitsemme valtiolta lisärahoitusta nimenomaan terveyden- ja vanhushuoltoon. Yksistään lääketieteen kehittyminen nostaa terveydenhoitomenoja 5 prosenttia vuosittain, kun taas talous kasvaa korkeintaan 2-3 prosenttia vuodessa Jos tilanne jatkuu tällaisena, terveydenhuollon menot nousevat lähes kaksinkertaisiksi 15 vuodessa.

On esitetty sellaistakin, että joidenkin palvelujen tuottaminen voitaisiin saada halvemmaksi, jos väestöä keskitettäisiin pienelle alueelle, mutta nopeasta muuttoliikkeestä seuraisi enemmän ongelmia kuin hyötyä. Maa rakennettaisiin kahteen kertaan, muuttotappiokunnissa kodit menettäisivät arvonsa ja muuttovoittoalueilla asuntojen hinnat kohoaisivat pilviin. Siitä puhumattakaan, mitä ongelmia seuraisi, kun ihmiset repäistäisiin juuriltaan vieraaseen ympäristöön.

Uuden aluepolitiikan alku

2007-02-25T22:46:00.000+02:00

Olen jo aikaisemmin kertonut viime viikolla puoluehallituksessa esitellystä uuden työn ohjelmasta. Torstaina sen hyväksyi ja julkaisi puoluehallituksen työvaliokunta. Ohjelmalla turvataan se, että täältä poissiirtyvien työpaikkojen tilalle saadaan uutta työtä. Se edellyttää talouden rakenteiden uudistamista, tuottavuuden parantamista ja yrittäjyyden vahvistamista.

Kun suomalaisen työn ohjelma toteutetaan, maan työllisyysaste voidaan nostaa reilusti yli 70 prosentin. Vain uusia työpaikkoja luomalla ja työttömyyttä vähentämällä voidaan kestävästi rahoittaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja tulonsiirrot.

Ohjelman mukaan kertaluontoisten menojen lisärahoitus olisi ensimmäisenä vuotena 130 milj. euroa, viimeisenä vuonna 145 milj. euroa ja koko vaalikauden aikana yhteensä 515 milj. euroa.

Lisäksi valtion varallisuutta voitaisiin sijoittaa säätiömallin pohjalta toimivan huippuyliopiston luomiseen. Elinkeinoelämä tekisi hankkeessa tiivistä yhteistyötä ja osallistuisi rahoitukseen. Uskon, että valtiovalta tässäkin tapauksessa jatkaisi yliopistojen yhteistyön hajauttamista. Meidän on tuotava vahvasti esille oman maakuntamme vahva metsä- ja energiaosaaminen.

"Uusi työn ohjelma" pikaisesti valmisteluun

2007-02-21T21:23:00.000+02:00

Maakunnassa on herättänyt pettymystä se, että hallituksen rakennetukirahastosta ei riitä tukea maakuntakeskuksen ulkopuolisille kehityshankkeille. Uusi työn ohjelma, josta puolustusministeri Seppo Kääriäinen kertoi maanantaina, on apu juuri Perloksen tapahtumia seuraavien ongelmien ratkaisuun, koska sillä voidaan rahoittaa koko maakunnan yritysten kehityshankkkeita.

Meidän on nyt vain pidettävä huoli siitä, että vaalien jälkeinen hallitus toteuttaa uuden työn ohjelman pikaisesti ja että uuden työn luomiseen saadaan valtion rahaa. Ohjelma voidaan kattaa esimerkiksi osinkotuloilla.

Meillä Pohjois-Karjalassa voimavaroja on suunnattava niille aloille, jotka meillä ovat vahvoja kuten uuniteollisuus, energian tuotanto ja matkailu.

Hoitajien palkka on osa turvallista tulevaisuutta

2007-02-21T14:28:00.000+02:00

Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymässä on jo vuosien ajan kiinnitetty huomiota siihen, että pätevää henkilöstöä riittäisi myös jatkossa. Hoitohenkilökunnan riittävä määrä on yksi osa turvallista tulevaisuutta. Enää asiassa ei pitäisi päivitellä, vaan ryhtyä tuumasta toimeen. Sama koskee myös vanhustenhuollon hoitohenkilöstöä.

SDP on esittänyt omassa vaaliohjelmassaan 20 000 uutta työntekijää hoiva-alalle. työntekijöitä varmasti tarvitaan lissää, mutta ensin on hoidettava naisvaltaisen palkkaus kuntoon selvällä tasokorotuksella. Myös palvelurakenneuudistuksen mukannaan tuomat mahdolliset muutokset palvelujen tuottamismenetelmiin on tutkittava. Sitten lähdetään lisäämään henkilöstöä.

Hoitajan ammatin arvotusta pitää nostaa, ja paras keino siihen on nostaa palkkatasoa. Olen edelleen sitä mieltä, että julkisen terveydenhuollon henkilöstölle pitää saada ylimääräinen valtakunnallinen tasokorotus. Se ei siis ole yksin kuntien asia, vaan tarvittava määräraha pitää varata talousarvioon.

Nyt on jo kiire. Hoitajapula on jo pitkään ollut arkipäivää. Ongelma vain pahenee, kun suuret ikäluokat alkavat jäädä eläkkeelle.

Kaksinapaistuminen ei ole oikein

2007-02-18T15:53:00.000+02:00

Nurmeksen entinen sosiaalijohtaja Erkki Torppa ennusti jo 80-luvun alussa, että yhteiskunta jakautuu jyrkästi kahtia: a- ja b-luokan kansalaisiin. Tämä yhteiskunnan kaksinapaistuminen koskee myös alueita: on hyvin ja huonosti pärjääviä ihmisiä ja on myös hyvin ja huonosti pärjääviä alueita. Itse en henkilökahtaisesti hyväksy ihmisten enkä muidenkaan asioiden vastakkainasettelua. Elämme tasa-arvoyhteiskunnassa. Miten tasa-arvo toteutuu, on taas eri juttu.

Kaksinapaistuminen ei tunnu oikealta ja oikeudenmukaiselta kehitykseltä. Sitä vastaan on taisteltava. Alueiden kohdalla keinot löytyvät aluepolitiikasta. Se ei vain saa olla entisaikojen aluepolitiikkaa, vaan sille on löydettävä oma, toimiva roolinsa osana tämän päivän yhteiskuntapolitiikkaa.

Ihmisten kohdalla kyse on pitkälti rahan jakautumisesta: eläkkeistä, kunnallisverotuksesta, tuloverotuksesta, kulutuksen verotuksesta, autoilun verotuksesta. Näitä koskevien ratkaisujen kanssa on vain oltava todella tarkkana, sillä taloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen – tarkoitan sitä, että jos johonkin kajotaan, se vaikuttaa väistämättä jossakin muualla ja ehkä päinvastoin.

Päätöksillä parempaan terveyteen

2007-02-16T15:03:00.000+02:00

Suomen terveydenhuollossa on useita kansainvälisesti arvostettuja menestystarinoita, joiden taustalla on järjestelmällinen ennaltaehkäisevä työ. Sydänkuolemien väheneminen Pohjois-Karjalassa on hyvä esimerkki ruokavalion ja liikunnan merkityksestä sepelvaltimosairauksissa. Nuorten hampaiden reikiintyminen lähes pysähtyi 1970-luvulla, kun aloitettiin fluoripurskuttelut ja suositeltiin xylitoli-purukumin käyttöä ja välipalojen vähentämistä. Lamavuosina valistustyötä jouduttiin vähentämään. Seurauksena lasten hampaat ovat alkaneet reikiintyä. Samanaikaisesti kauppojen hyllyt ovat täyttyneet entistä isommilla karkkipusseilla ja limsapulloilla. Tähän kun lisätään vielä liikunnan puute, voidaan siirtyä seuraavaan kappaleeseen.

Tuoreet uutiset kertovat aikuistyypin diabeteksen lisääntymisestä nuorilla. Uutisten olisi herätettävä koulut ja kunnat. Liikunnan lisääminen on parasta painon hallintaa, eikä sitä varten tarvitse perustaa kalliita urheiluhalleja. Lähellä oleva jäädytetty kenttä, hyvin hoidettu hiihtolatu ja tasainen asfaltti kesällä houkuttelevat hiihtämään ja luistelemaan. Kotimaisia terveellisiä elintarvikkeita pitäisi tukea verotuksellisin keinoin. Lähellä tuotettua ruokaa ei tarvitse kyllästää suoja-aineilla kuljetuksen ajaksi. Verotusta muuttamalla on mahdollista vaikuttaa myös alkoholin kulutukseen ja tupakointiin.

Politiikassa keskustellaan enemmän sairaanhoidosta, vaikka pitäisi puhua terveydenhuollosta ja terveyden edistämisestä kokonaisuutena. Isoja terveysvaikutuksia voidaan saada aikaan jo pienillä toimenpiteillä, mutta terveyden kohentuminen näkyy viiveellä eikä nopearytmisessä maailmassa ilmeisesti ole aikaa odottaa tuloksia kovin pitkään.

Terveysvalistuksen läpiviemiseksi kutsutaan koteja, kouluja, järjestöjä, yrityksiä ja yksittäisiä kansalaisia yhteistyöhön. Terveyden edistäminen on syytä ottaa seuraavan hallituksen yhdeksi poliittiseksi ohjelmaksi, ja siihen on varattava riittävästi taloudellisia resursseja, jotta kunnat voivat tehdä pitkäjänteistä työtä.

Hyvää ystävänpäivää!

2007-02-14T08:54:00.000+02:00

Tämän vaaliblogini suosio on ylittänyt kaikki odotukset ja toiveet. Kiitokset siitä teille lukijoilleni. Teidän ansiostanne blogia on mukava kirjoittaa. Toivotan teille kaikille hyvää ystävänpäivää!

Tiesittekö muuten ystävänpäivän historiasta? Minä luulin, että se on amerikkalainen tapa, joka on levinnyt meillekin. Netti kertoo jotakin muuta. Ystävänpäivä on tosin tullut meille Amerikasta, mutta sen juuret lienevät jo muinaisessa Roomassa.

Ystävänpäivän englanninkielinen nimi, St. Valentines Day, kertoo puolestaan katolisesta marttyyrista, pyhästä Valentinuksesta, jonka muistopäivää on vietetty vuodesta 350 alkaen helmikuun 14. päivänä.

Suomessa ystävänpäivää alettiin viettää 1980-luvulla ja 1987 se merkittiin viralliseksi juhlapäiväksi kalenteriin.

Pikaisesti tuumasta toimeen

2007-02-10T22:11:00.000+02:00

Työpaikkojen vähennykset elektroniikkateollisuudessa jatkuvat, kun yritykset vievät tuotantoa halpoihin maihin lähemmäksi markkinoita. Tällaisen rakennemuutoksen jatkuessa jo tehdyt toimenpiteet eivät riitä. Tarvitsemme uuden ohjelman, jolla luodaan työpaikkoja uusille aloille menetettyjen tilalle.

Pääministeri Matti Vanhanen on esittänyt, että uusi ohjelma voitaisiin rahoittaa myynti- ja osinkotuloilla. Kysymys olisi vain uudesta investointiohjelmasta, jolla valtion omaisuutta muutetaan uuteen muotoon luomaan työtä ja yrittäjyyttä. Omaisuus muutetaan uudeksi omaisuudeksi.

Pohjois-Karjalassa pääministerin ajatteluun sopivia, järkeviä investointeja ovat kaivostoiminta ja bioenergiatuotanto aina maaseudun metaanituotantoon asti. Nämä investoinnit pitää nyt tehdä etupainotteisesti, sillä pääministerin mukaan meillä on varaa niihin. Tässä asiassa on parempi on ryhtyä tuumasta toimeen kuin jäädä ihmettelemään maailman menoa ja katua myöhemmin tekemättä jättämisiä.

En halua amerikkalaista Suomea

2007-02-10T21:13:00.000+02:00

En halua amerikkalaismallista Suomea, jossa on hyvin pärjääviä ja suuri syrjäytyneiden joukko. Siksi olen puoluevaltuuskunnassa joskus kritisoinut liian voimakkaita kannanottoja verotuksen keventämisestä. Se johtaisi vain siihen, että emme pystyisi turvaamaan riittävää sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää maakuntien reuna-alueilla. Kaikki tietävät myös, että vanhusten hoito vaatii jatkossa kunnilta entistä suurempia resursseja. Lisäksi on vaara, että syrjäytyminen vain kiihtyy markkinataloudessa, ja heikot ja vähempiosaoiset tippuvat hoijakasta.

Mistä yllä oleva tuli mieleeni? Siitä, kun Eero Heinäluoma hämmästeli television Lauantaiseuran haastattelussa keskustan ja kokoomuksen viimeaikaista lähentymistä. Hän väitti, että keskusta ajaa suuria veronalennuksia ja on unohtanut vanhus-, sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmat. Ei pidä paikkaansa.

Hämmästelin myös Heinäluoman viittauksia vaalien jälkeisiin hallituskumppaneihin. Hän pitää itseään lähes varmana seuraavana pääministerinä, vaikka vaalit ovat vasta edessä. Hän ei taida muistaa, että suuri osa kansasta haluaa Vanhasen jatkavan pääministerinä. Niin myös tapahtuu, kun keskustasta tulee vaaleissa suurin puolue. Jos SDP on toiseksi suurin, nykyinen hallituspohja saanee jatkokauden. Jos taas kokoomus on toiseksi suurin, se viitoittaa tien hallitukseen.

Matti Vanhasen matkassa Joensuussa ja Kiteellä ilahduin taas, että vaaliohjelmani teemat arvokas vanhuus ja hyvä terveyden huolto ovat osuneet oikeaan. Kun mukaan lisätään vielä kansaneläkkeiden ja pienten työeläkkeiden tasokorotus sekä eläkkeiden ja palkkojen verotuksen yhtenäistäminen, niin Heinäluoman vihjailut saavat jäädä omaan arvoonsa.

Tästä ollaan yhtä mieltä

2007-02-08T12:26:00.000+02:00

Ilmastonmuutos otetaan nyt vakavasti. Kaikki seuraavat merkkejä: mitä tarkoitti pitkä ja sateinen syksy, tai mitä tarkoittaa se, että tänä talvena lunta on tullut vain nimeksi. Tällaisia kysymyksiä herää väkisinkin, kun kuuntelee ja lukee uutisia, joissa pohditaan, voidaanko talven laturetkiä olleenkaan järjestää lumen puutteen vuoksi. Nämä havainnot ovat vain esimerkki. Jokainen tietää luetella lisää muutoksen merkkejä.

Olen samaa mieltä pääministeri Matti Vanhasen kanssa, joka on painottanut, ettei ilmastonmuutosta ei pidä vähätellä. Asiaa on pohdittu useamman kerran myös Helsingin Sanomien pääkirjoituksissa.

Näyttää siltä, että muutos johtuu ihmisen omista toimista. Siksi meidän on nyt puututtava omiin tekemisiimme. Meillä Pohjois-Karjalassa se tarkoittaa muun muassa sitä, että maakuntahallituksen lausunnolle lähettämä luonnos bioenergiaohjelmaksi on otettava tosissaan. Jos olemme vihmerästi liikkeellä, voimme saada yhden Suomeen suunnitelluista suuremmista bioenergiavoimalaitoksista omaan maakuntaamme. Se on ihan mahdollista.

Vaalikamppailu kiihtyy

2007-02-06T22:54:00.000+02:00

Vaalien lähestyminen alkaa näkyä kentällä. Kansanedustajaehdokkaat ovat vilkkaasti liikkeellä, monia on nähty täällä Ylä-Karjalan seudullakin. Myös itse teen vaalityötä todella vakavissani ja kiertelen maakuntaa. Paikasta toiseen siirryttäessä on aikaa ajatella omia motiivejani ja tavoitteitani.

Olen joskus aikaisemmin sanonutkin, että minulle politiikassa on aina ollut kyse yhteisten asioiden hoitamisesta. Tämä asenne on varmasti perua lapsuudenkodistani. Olen asiakeskeinen ihminen ja se on auttanut monessa tilanteessa. Riitaa ei ole päässyt syntymään, kun eri mieltä ovat olleet asiat, eivät ihmiset. Asiakeskeisyyden pidän mielessäni myös vaalityössä.

Myös omia vaaliteemojani olen miettinyt. Valitsin teemoiksi jo viime kesänä arvokkaan vanhuuden, tasa-arvoisen terveydenhuollon ja turvatun tulevaisuuden. Ajattelin, että jotakin on pahasti vialla, kun ihmiset tänä päivänä pelkäävät omaa vanhuuttaan ja muutenkin tulevaisuutta. Meidän on luotava maahamme sellainen ilmapiiri, että kaikki tuntevat ja tietävät olonsa turvatuksi. Että ketään ei jätetä tiepuoleen. Tässä asiassa on pistettävä pystyyn todellinen aivoriihi, jossa pohditaan maan asenneilmastoa. Asian tärkeys vain vahvistui käytyäni tänään sosiaali- ja terveysturvaa pohtivassa paneelissa Kiteellä.

Eväitä ja nokikahveja Nurmeksessa

2007-02-04T09:22:00.000+02:00

Eilen pystytin kotani kotoisasti Nurmekseen. Nokikahveilla keskusteltiin jokapäiväisistä huolista ja tulevaisuudesta. Mielipiteitä vaihdettiin vilkkaasti, ja sain kannustusta ja eväitä vaalityöhön.

Ihmisiä kiinnosti, miten Joensuun seudun tukipaketti hyödyttää muuta maakuntaa. Kyllähän se hyödyttää, jos yritykset esimerkiksi pääsevät Joensuun seudulle asettuvien toimijoiden alihankkijoiksi. Toisaalta uhkana on, että myös äärialueiden yritykset siirtyvät lähemmäksi maakuntakeskusta. Silloin reuna-alueiden ongelmat vain korostuisivat. Tämä on kova haaste Pikesille. Mutta selvää on, että niin Perlos kuin tukipakettikin ovat meidän yhteinen asiamme.

Myös vanhojen autojen verotus päästöjen perusteella askarrutti nurmekselaisia. Minusta ei ole mitään järkeä säätää ylimääräisiä päästöveroja tai kalliimpaa käyttömäksua "yli-ikäisille", hyväkuntoisille ja hyvin huolletuille autoille. Se johtaisi vain siihen, että moni vähän ajava vanhus tai pienituloinen joutuisi luopumaan autostaan. Heidän olisi muutettava palveluiden perään taajamiin, kun joukkoliikenne täällä on hyvin vaillinainen tai puuttuu kokonaan.

Nurmeksenkin eläkeläiset ovat tyytymättömiä nykyiseen tilanteeseensa. Heidän tukimuotonsa ovat kehittyneet myönteisesti tällä hallituskaudella, mutta lääkeiden ja palvelujen hintojen nousu on syönyt etuudet. Eläkeläisten verotukseen tarvitaan nyt yhdenmukaisuutta, ja indeksijärjestelmää on kehitettävä tasapuolisesti palkansaajien indeksin kanssa.

Toistan tässä vaatimukseni, että kansaneläkkeeseen ja pieniin eläkkeisiin on saatava selvä tasokorotus. On turhaa ihmisen nöyryyttämistä juoksuttaa kovan elämäntyön tehnyttä eläkeläistä luukulta luukulle. Tämä asia pitää tulevien hallituskumppaneiden ymmärtää. Nyt ratkaisee vain raha. Muutos voidaan toteuttaa asteittain määrätietoisella politiikalla. Tämä on asia, jonka takana seison.

Yksi bioenergiavoimaloista Pohjois-Karjalaan!

2007-02-02T16:26:00.000+02:00

Viikon alussa maakuntahallitus hyväksyi Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelman luonnoksen. Siitä löytyy uusia avauksia, joilla voimme lähteä hyödyntämään maakunnan vahvaa biomassaosaamista ja suuria suo- ja metsävarastoja. Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että yksi Suomeen suunnitelluista suuremmista bioenergiavoimalaitoksista pitäisi perustaa Pohjois-Karjalaan!

Viikon paras uutinen oli se, että Joensuu saa yli kahdeksan miljoonaa euroa kriisialueiden 22 miljoonan euron potista. Voimme olla tyytyväisiä Joensuun seudun saamaan tukeen.

Meidän on nyt lähdettävä kiireellä viemään jo valmiita hankkeita eteenpäin, jotta työttömiksi joutuvat saataisiin pysymään maakunnassa. Myös uudelleen koulutuksesta on huolehdittava.

Summa osoittaa myös, että yhteistyö maakuntaliiton, TE-keskuksen, Josekin ja maan hallituksen välillä on toiminut moitteettomasti. Myös hallituspuolueilla on ollut pyyteetön yhteinen tahto.

Inarin rajanylityspaikka vahvasti esille

2007-02-01T07:18:00.000+02:00

Eilen eduskuntatalossa kokoontunut Itä-Suomen neuvottelukunta esittää Venäjän raja-alueyhteistyön tehostamista. Hallitusta kiirehditään varautumaan uusien kansainvälisten rajanylityspaikkojen avaamiseen. Uusina kohteina olivat esillä Lieksan Inarin ja Parikkalan rajanylityspaikat. Molemmat tukevat tavaraliikennettä ja turistimia.

Itä-Suomen maakuntien suurin huoli on kuitenkin se, että liikenneväylien investointeihin ja ylläpitoon on varattu liian vähän rahaa. Neuvottelukunta korosti, että investoinnit on toteutettava sen mukaisesti kuin vuosille 2004-2013 liikenneväyläpolitiikkaa linjannut ministerityöryhmä on esittänyt. Siellä on mm. valtatie 6:n korjaus Joensuun kohdalta ja radan peruskorjaus.

Itäistä Suomen hammaslääkäripula on alettu ottaa todesta. Se lämmitti mieltäni. Kansallinen terveysprojektikin on noteerannut hammaslääkäripulan. Itä-Suomen neuvottelukunta puolestaan esittää hammaslääketieteen opetuksen lisäämistä Oulun ja Kuopion yliopistoissa. Käytännössä opiskelijat ovat Oulun yliopistossa, mutta suorittavat osan opinnoista Kuopiossa. Lisäksi opiskelun jälkeen ja ennen laillistamista tulee yhdeksän kuukauden mittainen pakollinen terveyskeskuspalvelu.

Eläkeläistä ei saa pettää

2007-01-28T07:18:00.000+02:00

Pannukahvin makuisia terveisiä Valtimolta. Olin siellä lauantaina ja tarjosin valtimolaisille kahvit kodassa. Nuotion lämmössä juotu nokikahvi oli jäänyt ihmisten mieliin viime vaaleista, ja monet ovat jo ehtineet kysellä, milloin kota ilmestyy mukaan vaalityöhöni.

Valtimolla puhuttiin vilkkaasti ajankohtaisista asioista. Tiukimmat kannanotot tulivat eläkeläisiltä, jotka ovat syystä pettyneitä ansiokehitykseensä. Me viime vaalien ehdokkaatkin lupasimme kohentaa pienituloisten eläkeläisten asiaa, mutta toissavuoden alusta voimaan tullut eläkeuudistus ei tuonut paljoakaan parannusta pieniin eläkkeisiin.

Toisin on palkansaajien laita. Heidän tulotasonsa on kohentunut tällä vuosituhannella keskimäärin 26 prosenttia. Samaan aikaan eläkkeisiinkin on tehty tasokorotuksia, mutta esimerkiksi viimeinen korotus vajaa puoli vuotta sitten oli viisi euroa kuukaudessa. Jokainen voi päätellä, miltä korotus on tuntunut pientä eläkettä saavista.

Eläkkeiden kanssa jahkailulle on pistettävä piste. Keskustan vaaliohjelmassa julistetaan, että kansaneläkkeen ja pienen työeläkkeen varassa elävien tulotasoa on kohennettava merkittävästi. Tulevien kansanedustajien on muistettava tuo lupaus. Se on kirjattava selkeästi hallitusohjelmaan ja sitä on puolustettava loppuun asti. Jos eläkeläisten ansiotaso ei kohene, kyse on äänestäjien pettämisestä. Suurin osa eläkeläisistä on tehnyt raskaan työn sodissa ja kotirintamalla ja luonut perustan nykyiselle elintasollemme. Kyse on kunniavelasta, joka on viimeinkin maksettava.

Myös Talvivaaran mukanaan tuomat mahdollisuudet puhuttivat valtimolaisia. Kunnassa uskotaan vahvasti, että jo kaivoksen perustamisvaiheen yli kolmetuhatta henkilötyövuotta antavat työtä seudun monille asukkaille ja yrityksille. Paikalle sattui sotkamolainen mies, joka kannusti valtimolaisia aktiivisuuteen, jotta he saisivat kaivoksesta parhaan mahdollisen hyödyn.

Sattuipa somasti

2007-01-24T21:32:00.000+02:00

Tein oman vaaliohjelmani jo loppukesästä. Pistin siihen kolme lupausta äänestäjilleni. Muutin kuitenkin lupaukset asioiksi, joista en tingi. En nimittäin halua luvata sellaista, jonka toteuttaminen on yhteistyötä ja siksi ehkä mahdotonta toteuttaa täsmälleen sellaisena kuin haluan. Mutta sen voin ja uskallan luvata, että seison aina ja joka paikassa valitsemieni kolmen, arvoistani kertovan asian takana.

Nuo kolme asiaa ovat turvattu tulevaisuus, arvokas vanhuus ja tasa-arvoinen terveydenhuolto. Niiden puolesta lupaan tehdä työtä ja panna itseni likoon.

Somaa on se, että viime viikolla Helsingin Sanomien gallup kertoi, että äänestäjien arvolistoilla ensimmäisenä on terveydenhuolto, toisena vanhushuolto ja kolmantena energia, joka on yksi turvatun tulevaisuuden kohteistani.

Kun luin Helsingin Sanomien gallupista, ajattelin, että aika hyvin olen tainnut oppia tuntemaan ihmisten tarpeet pitkän luottamusmiesurani aikana

Kaikista työttömistä pidettävä huolta

2007-01-20T19:19:00.000+02:00

Tänä aamuna maakuntamme näytti talvisen kauneutensa. Matkalla Kesälahteen ehdin miettiä, mitä muutoksia kussakin kunnassa on vuosien varrella tapahtunut. Ketjuna näkökentässä kulkivat kuntien työttömyysluvut.

Ajattelin Perlosta. Valtio ja kansanedustajat ovat reagoineet Perloksen tilanteeseen nopeasti. Mitään toimenpideohjelmaa ei vielä kuitenkaan ole, ja odottavan aika on pitkä. Mutta tuli mieleen myös, miltä Perlokseen kohdistuva huomio mahtaa tuntua maakunnan sadoista pitkään työttöminä olleista. Meillä on kuntia, joiden työttömyys on 17-18 prosenttia. Ei erityistoimia. "Että olenko tasavertainen? Täällä suden näkeminen ei ole uutinen, mutta jossain on. Tappolupa järjestyy heti ja media vielä seuraa", kertoi tuntemuksiaan puolituttu työtön Lieksasta.

Nyt työttömäksi jäävien ihmisten täydennyskoulutuksesta on huolehdittava. Meidän on minimoitava koulutettujen nuorten ja kokeneen henkilöstön lähtö maakunnasta. Meidän on ryhdyttävä toimenpiteisiin heti. On myös sekin uhka, että yritykset maakunnan äärialueilta alkavat siirtyä nyt vapautuviin halleihin. Se on haaste kunnille tarjota riittävät kasvumahdollisuudet olemassa oleville yrityksille. Sisäinen muutto tekisi reuna-alueiden tilanteen entistä hankalammaksi.

Aikaisemmin olen kirjoittanut, että meidän on tutkittava tarkkaan kaikki vahvuutemme. Voimakas bioenergiatuotannon aloittaminen tuo työpaikkoja. Uudelleen koulutusta tarvitaan, mutta sen ei pitäisi olla ongelma. Meidän on tarkasteltava myös muita maakuntamme osaamisalueita.

Matkailumme perustuu maakunnan, Kolin ja Pielisen vahvuuksiin, joita ei voi suurella rahallakaan siirtää muualle. Siksi ne ovat suojassa Kiina-ilmiöltä. Me emme ole pärjänneet Vuokatille ja Tahkovuorelle, vaikka meillä on mittavia investointisuunnitelmia eri puolilla maakuntaa. Nyt niitä on lähdettävä toteuttamaan harkitusti ja määrätietoisesti. Orastava matkailun nousu on saatava kukkaan. Meidän on muistettava kehittää myös Pielisen itäistä puolta. Raja-yhteistyö Venäjän kanssa antaa suuria mahdollisuuksia.

Pohjois-Karjala bioenergian tuotannon edelläkävijäksi?

2007-01-19T09:07:00.000+02:00

Kaikki toimijat ovat reagoineet nopeasti Perloksen maanantaiseen uutiseen. Valtiovalta on jo aikaisemmin valmistellut 30 miljoonan euron rakennetukirahaston, josta on luvassa rahaa Pohjois-Karjalaan. Te-keskus puolestaan on jo laatinut selviytymissuunnitelman.

Minullakin on konkreettinen esitys. Se liittyy Suomen tavoitteeseen lisätä energiatuotannon omavaraisuutta; valtiovalta muun muassa on päättänyt lisätä polttoaineisiin etanolia ja biodieseliä.
Eikö meidän Pohjois-Karjalassa pitäisi nyt nostaa arvoonsa bioenergia, jonka tuotantoa tukevat sekä maakunnan vahvuudet että paikalliset olosuhteet. Bioenergian raaka-aineita löytyy maakunnan metsistä, pelloilta ja soilta, ja lisäksi metaanituotannon aloittamiseen löytyy lietettä.

Pohjois-Karjalaa bioenergiatuotannon maakuntana ja koko Suomen edelläkävijänä puoltaa myös se, että meillä on käytettävissä metsä- ja energiaosaamisen huippuammattilaisia. Ja ennen kaikkea - kyse on tuotantokokonaisuuksista, joita ei voi tuotannollistaloudellisista syistä siirtää ulkomaille. Kysehän on energian omavaraisuusasteen nostamisesta.

Ajatus muuttaisi Pokat 2010:n luomaa kuvaa Pohjois-Karjalasta. Tuossa ohjelmassahan aluekehityksen toimintaympäristöä ja tuotannollisia painopisteitä on kuvattu puulla, jonka oksissa, rungossa ja juurissa ovat todelliset tuohentuojat, palvelutuotannon toivonkipinät ja varsinaiset vetonaulat.
Mielestäni puun energiatuotantoon liittyvät osiot pitäisi nyt nostaa todellisiin tuohentekijöihin eli maakuntaohjelmapuun rungosta oksiin.

Mustaa ja valkoista

2007-01-16T07:21:00.000+02:00

Perloksen uutinen synkensi koko maakunnan mielet. Minussa uutinen nosti taas pintaan sen vaatimuksen, että yritysten pitäisi kantaa myös tiettyä yhteiskuntavastuuta. Nyt vastuu ei toteudu millään tavalla, kun yritykset siirtävät toimintojaan kokonaan pois Suomesta. Valtio on jo luvannut erityistoimenpiteitä maakuntaan. Sitä ennen meidän on kuitenkin tehtävä kaikki mahdollinen Perloksen irtisanomisten perumiseksi.

Valoa kajasti Pielisen Karjalasta, jossa Valtimon, Lieksan ja Nurmeksen yhteistyö eteni loikalla.

Kuntien yhteinen valtuustoseminaari nimittäin hyväksyi yksimielisesti nelikohtaisen loppuraportin. Kunnat jättävät valtiolle yhteisen palvelujen toteuttamissuunnitelman. Tehtävät jaetaan hajautetun isäntä-(vastuu-)kuntamallin mukaisesti niin, että jokaisella on jokin hallintokunta hoidettavana.

Eikä siinä kyllin. Samalla kuntien valtuutetut päättivät - edelleen yksimielisesti - käynnistää kuntaliitosselvityksen. Siitä järjestetään kansanäänestys todennäköisesti seuraavien kuntavaalien yhteydessä.

Hyvä päivä siltä osin. Lähdimme seminaariin varovaisen toiveikkaina, mutta lopputulos oli enemmän kuin osasimme odottaa. Valtuutetut olivat paneutuneet asiaan suurella vakavuudella.

Isäntäkunnasta vastuukuntaan

2007-01-13T08:16:00.000+02:00

Ihan ensiksi. Olen puhunut Pielisen Karjalassa hajautetun isäntäkuntamallin puolesta. Siinähän palvelujen tuottaminen jaettaisiin kuntien kesken niin, että jokainen saa jonkun hallintokunnan hoitaakseen. Asian takana olen edelleen, mutta nimi antaa väärän kuvan, siksi puhun jatkossa vastuukuntamallista. Se antaa oikeamman kuvan asiasta.

Edellä oleva johdanto liittyy tietysti kunta- ja palvelurakenneuudistukseen, jossa aletaan nyt tehdä toimenpidesuunnitelmia, joista käy ilmi, miten kunnat järjestävät palvelunsa tulevaisuudessa. Valtio on antanut valmisteluaikaa elokuun loppuun asti.

Pielisen Karjalassa työ käynnistyy maanantaina, kun Nurmeksen, Lieksan ja Valtimon valtuustot kokoontuvat pohtimaan kuntajohtajien valmistelemaa pohjaesitystä. Päivän tärkein kysymys on, päättävätkö kunnat antaa toimenpidesuunnitelmansa yhdessä. Myönteinen päätös antaisi hallintokunnille ja virkamiehille selkänojan viedä tärkeää asiaa eteenpäin. Kuntalaisten ehdoton etu on, että kuntayhteistyö otetaan vakavasti ja että kaikki palvelujen toteuttamismahdollisuudet selvitetään.

Tällä viikolla kuntauudistus on ollut esillä myös eduskunnassa, joka on käsitellyt hankkeesta annettua puitelakia. Muutosta on tullut vain sen verran, että aikaisemmin seuraavalle hallitukselle pantiin velvollisuus antaa uusi lakiesitys vaikeassa asemassa olevien kuntien yhdistämisestä. Nyt kohta on lievennetty niin, että seuraavan hallituksen aikana voidaan antaa esitys kuntajakolain muuttamisesta.

Rupeaisinko agitaattoriksi?

2007-01-10T13:45:00.000+02:00

Tekisi mieli yllyttää hoitajia kapinaan. Tänä päivänä lääkärit ja hoitajat tekevät työtä tiiminä tai työpareina. Molemmat saavat peruspalkkaa, ja lääkärit saavat päälle myös toimenpidepalkkion, mutta hoitajat eivät. Ei ole oikeudenmukaista. Palkkausjärjestelmä, joka toimii hyvin lääkäreillä, pitää laajentaa koskemaan myös hoitajia niillä aloilla, joilla se on mahdollista.

Vielä kiireellisemmin on toteutettava hoitajien peruspalkkojen tasokorotus. Rahat on varattava valtion talousarvioon, kunnat eivät selviydy tarvittavasta palkkaremontista yksin. Kiire asialla on siksi, että oikeudenmukaisilla palkoilla estetään nuoria hoitajia muuttamasta ulkomaille parempien palkkojen perään. Hyvät palkat myös tekevät hoitotyöstä houkuttelevamman vaihtoehdon nuorille, kun suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle.

Äyräpään palkinto diabetes-tutkijalle

2007-01-05T22:51:00.000+02:00

Hammaslääkärinä seuraan joka vuosi mielenkiinnolla, kuka saa Lääkäriseura Duodecimin Matti Äyräpää -palkinnon; Äyräpäätähän pidetään Suomen hammaslääketieteen isänä. Tänä vuonna palkinnon sai akatemiaprofessori Markku Laakso.

Kuopiossa työskentelevä Laakso on kotimaassa ja myös kansainvälisesti arvostettu diabetes-tutkija. Jo vuosia sitten hän kirjoitti, että diabetes muuttuu vakavaksi kansantaudiksi. Apuraha meni siis oikealle henkilölle.

Diabeteksesta on tullut kansansairaus, jonka hoito käy yhteiskunnalle kalliiksi. Tällä hetkellä hoidon piirissä on noin 300 000 diabeetikkoa. Jos aikuisiän diabetes yleistyy nykyisellä kiihtyvällä vauhdilla, kolmen vuoden kuluttua diabeetikoita on jo 400 000. Se on 8 prosenttia väestöstä.

Diabetesta voidaan hoitaa, ja sitä täytyy hoitaa, sillä suuret hoitokustannukset tulevat sairuksista, joita diabetes aiheuttaa hoitamattomana. Välinpitämättömyyteen ei ole varaa. Diabeteksen tehokas hoito ja kakkostyypin diabeteksen ennaltaehkäisy ovat investointeja kansanterveyteen. Ne molemmat, ehkäisy ja hoito, on turvattava uudessa kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa.

Itse hoitomenetelmiin en puutu. Totean kuitenkin, että taudin ennaltaehkäisyssä keskeisellä sijalla ovat terveelliset elämäntavat, painonhallinta ja liikunta. Mitä jo puhjenneen sairauden hoitoon tulee, uusia hoitoja tulee koko ajan lisää. Siksi on pidettävä huolta terveyskeskuksien diabeteshoitajien täydennyskoulutuksesta.

Autoilun verotusta on yhtenäistettävä

2007-01-03T22:00:00.000+02:00

Onnea kuluvalle vuodelle. Alkuvuodesta istun paljon auton ratissa. Niinpä aloitan tämän vuoden kirjoittamalla autoilun verotuksesta, joka kaipaa täysremonttia.

Ensinnäkin dieselvero pitäisi poistaa. Toimenpide nopeuttaisi siirtymistä uudempaan ajoneuvokantaan. Tutkimusten mukaan diesel on bensiinikäyttöistä autoa puhtaampi ja myös tekniikaltaan kehittyneempi. Nykyisten dieselmoottoreiden hyötysuhteet ovat kehittyneet viimeisen vuosikymmenen aikana tuntuvasti.

Suomen autokannasta dieseleitä on alle kaksikymmentä prosenttia, kun taas Saksan autokannasta yli puolet käyttää dieseliä.

Lisäksi autojen hankinnan verotusta pitäisi siirtää käytön verotukseen. Näin maksumieheksi tulisi se, joka ajaakin. Verotuksen muutosta tukevat myös EU:n komission päästövaatimukset. Kaikki nämä tosiasiat pitäisi ottaa huomioon autojen ja polttoaineiden verotusta yhtenäitettäessä.

Suomen autokannan keski-ikä on lähes yhdeksän vuotta. Uusien autojen käyttömaksut ovat kuitenkin suurempia kuin maamme keskivertoautojen. Nuorempaan autokantaan siirryttäessä valtion käyttömaksuista saamat tulot kasvaisivat.

Käytettyjen autojen tuonti Suomeen lähinnä Saksasta on lisääntynyt. Monelle edullisen auton hakijalle on tullut ongelmia Suomen vaikean ja sekavan autoverotuksen kanssa. Monesti erimielisyydet on ratkaistu oikeusteitse. Jos auton tuoja on voittanut prosessin, valtiovalta on vasta sitten, pakon edessä paikannut autoverolainsäädäntöä. On jotenkin nurinkurista, että tarvitaan EU-määräys tai tuomioistuimen päätös ennen kuin lähdetään korjaamaan perusasiaa, autoveroa kokonaisuudessaan.

Tavoitteita, haaste ja menneen muistelua

2006-12-30T19:33:00.000+02:00

Olen asettanut uudelle vuodelle ison tavoitteen: haluan tehdä kovaa vaalityötä, joka varmistaa kolmen kansanedustajan valinnan keskustan ehdokasjoukosta. Henkilökohtainen tavoitteeni on olla noiden kolmen joukossa. Vaalityöhön lähden päättäväisenä ja nöyränä.

Vaaliteemani on "Turvallisesti tulevaisuuteen" (kuuntele minuutin puhe). Se tarkoittaa muun muassa nuorten vaatimusten huomioimista päätöksenteossa. Nuoret ovat tulevaisuus, ja heidän käsissään on myös keski-ikäisten tulevaisuus. Koulutusjärjestelmiä on kehitettävä vastaamaan kysyntää ja pätkätöistä on päästävä eroon.

Tulevaisuutta on myös muuttaa energiatuotantoa niin, että aletaan suosia uusiutuvia energialähteitä, erityisesti puun käyttöä. Sillä on meidän alueellamme työllistävä, energiapoliittinen ja metsänhoidollinen merkitys.

Turvallista tulevaisuutta on myös taata kotimainen elintarvikehuolto, joka työllistää 300 - 400 000 henkilöä. Vaaliteemani toteutuminen edellyttää, että maatalouden kannattavuus turvataan kansallisin toimenpitein myös jatkossa. Elinvoimaiset perheviljelmät ovat oman elintarviketalouden peruskivi.

Minun mielessäni turvalliseen tulevaisuuteen kuuluvat myös arvokas vanhuus ja hyvä, tasa-arvoinen terveydenhuolto. Näitä laajoja kokonaisuuksia avaan myöhemmissä kirjoituksissani ja puhetilaisuuksissani.

Lähestyvät vaalit ova tuoneet mieleeni nuoruuteeni, jolloin hyppäsin korkeutta ja kiertelin piirikunnallisia ja kansallisia kisoja. Kaveritkin kehuivat, että olet sinä melkoinen aitumus. Myöhemmin siirryin jalkapalloon ja maalivahdiksi, kun joukkuepeli alkoi tuntua mielekkäämmältä. Yhtenä joukkueen jäsenenä olen myös nyt vaalien alla, kun me keskustalaiset kilpailemme ehdokasjoukkueena tavoitteenamme kolmen ehdokkaan valinta eduskuntaan.

Nuoruuden kilpailut edelleenkin mielessäni haastan Kähkösen Laurin avoimeen kisaan Pielisen Karjalan ääniherruudesta. Istuvana kansansanedustajana Laurilla on kylläkin reilu etumatka, mutta aikomukseni on tarjota hänelle kova vastus. Lopputuloksen ratkaisevat äänestäjät. Uskon, että Lauri on samaa mieltä kuin minäkin: me teemme toistemme arvomaailmaa kunnioittavan reilun ja rehdin vaalityön. Toivon, että Lauri ottaa haasteen vastaan. Toivon myös, että tämä kisa tuo meille molemmille valtakirjan Arkadianmäelle.

Vuoden lopuksi summaan vielä vähän mennyttä vuotta. Hammashuollossa pystyimme vastaamaan haasteisiin: koululaiset saimme hoidettua, ja aikuishoidossa pystyimme vastaamaan kysyntään. Nurmeksessa jonotusaika vastaanotoille vaihtelee tällä hetkellä 2-4 viikkoon.

Myös Nurmeksen kaupunginhallitus- ja valtuustotyöskentely on sujunut hyvin. Avoin yhteistyö poliittisten ryhmien välillä on mahdollistanut sen, että vaikeitakin asioita on saatu vietyä päätökseen. Ensi vuoden talousarvion sisältö valmisteltiin kahdessa valtuustoseminaarissa. Niiden tuloksena talousarvio turvaa kuntalaisille riittävät, meidän maksukykyyn raamittuvat palvelut.

Toivotan kaikille lukijoilleni ja kanssakulkijoilleni onnellista ja menestyksellistä uutta vuotta.

Hammashuollon henkilöstöpula täyttä totta

2006-12-28T11:51:00.000+02:00

Taas kerran olen urani huipulla hammaslääkärinä, kun suurin osa hoitohenkilökuntaa ja kaikki kollegat lomailevat loppuvuoden. Rutiinilla tässä on kuitenkin pärjätty; vain puhelimen pärinä on häirinnyt hoitotyötä.

Hammashuollon henkilöstöpula on täyttä totta, vaikka valtakunnallisesti ottaen suun terveyspalvelujen saatavuus on viime vuosina parantunut, ja tasa-arvo suun hoidossa on lisääntynyt.

Yli puolet terveyskeskuksista on ilmoittanut, että hammaslääkäripula vaikeuttaa hoitotakuun toteutumista. Joka neljännessä terveyskeskuksessa on pulaa myös suuhygienisteistä. Osassa terveyskeskuksista ollaan sitä mieltä, että hoitoon pääsy joko jatkuu vaikeana tai se muuttuu vielä vaikeammaksi.

Erityisen huono hammaslääkäritilanne on Pohjois-Karjalassa. Joensuun ongelmat saamme lukea muutaman viikon välein maakuntalehdestä, mutta vaikeuksia on muuallakin. Juuassa kolme neljästä hammaslääkäristä muutti viime kesänä töihin suurempiin yksiköihin. Polvijärvi taas on ollut jo pidemmän aikaa kokonaan reppufirmojen palvelujen varassa.

Lokakuussa 2005 työvoimavaje oli 265 kokoaikaista terveyskeskushammaslääkäriä. Se on meille haaste. Toimintatapoja ja työnjakoa on kehitettävä edelleen, mutta sen lisäksi tarvitaan riittävä määrä hoitohenkilöstöä. Siksi Kuopion hammaslääketieteen opetus on käynnistettävä uudelleen. Opetus voidaan toteuttaa yhteistyössä Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen kanssa.

Tähän viikkoon mahtuu myös hyvin mieluinen asia. Paikkakunnan nuori valmistuu parin viikon päästä suuhygienistiksi. Kuntayhtymällä on mahdollisuus palkata hänet töihin. Eilen kirjoitin aluksi puolen vuoden työsopimuksen. Jatkossa on mahdollisuus siirtyä pysyvään työsuhteeseen. Toimihan hyväksyttiin viime viikon kaupunginvaltuuston kokouksessa.

On aika hiljentyä viettämään joulua

2006-12-21T22:24:00.000+02:00

Joulunalusviikko on ehkä ollut loppuvuoden kiireisin, vaikka kokouksia on ollut vain kaksi: maanantaina maakuntaliiton hallitus ja eilen kaupunginvaltuusto.

Maakuntaliiton hallituksessa oli lausunnolla Ratahallintokeskuksen "Rautatieliikenne 2030-suunnitelma". Sen mukaan perusradanpitoon käytetään lähivuosina 420 milj. euroa vuositasolla. Suunnitelmaan sisältyvät Porokylän-Vuokatin ja Joensuun-Ilomantsin parantamiset vuosina 2007 - 2010. Lieksan-Porokylän välin perusparantaminen tapahtuu suunnitelman mukaan vuosina 2011 - 2015.

Meidän kunnallisten ja maakunnallisten vaikuttajien on nyt pidettävä huoli siitä, että radanpidon pitkän aikavälin suunnitelma myös toteutuu. Meidän on toimittava niin, että radan käyttö lisääntyy. Se on haaste myös eduskuntaan pyrkiville ja sinne keväällä pääseville kansanedustajille.

Joka vuosi juhlapyhien läheisyys työllistää hammaslääkäreitä enemmän kuin normaalit viikonloput, mutta kaikki kolottavat hampaat ja muut akuutit suuvaivat on nyt saatu hoidettua. Perheen joulun valmistelussa vaimo, Helena, on kantanut suurimman vastuun. Siitä hänelle suuri kiitos. Tänään suuntaan itse viimeisille jouluostoksille.

On aika hiljentyä viettämään joulua. Lapset tulevat kotiin maailmalta. Menemme luonnon helmaan mökille. Aatonaattona käymme katsomassa Nurmeksen Immanuel -jouludraaman, ja aattona käymme kirkossa. Näin syntyy joulun tunnelma, jota korostaa mökillä ympäröivä hiljaisuus.

Toivotan kaikille blogini lukijoille itseni ja perheeni puolesta Rauhaisaa Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta 2007.

Meidän on panostettava vanhusten hoitoon

2006-12-17T08:35:00.000+02:00

Valtion tilintarkastajat ovat kiinnittäneet huomiota vanhustemme huonoon hoitoon. Raportin mukaan tavoitteisiin ei ole päästy yhdelläkään osa-alueella. Raportti on kertakaikkiaan surullista luettavaa.

Tilintarkastajat esittävät konkreettisia toimenpiteitä vanhushoidon parantamiseksi. Yksi niistä on omaishoidontuen siirtäminen Kelan maksettavaksi valtion rahoista. Se on kannatettava esitys, sillä niin helpotetaan kuntien taloutta. Asia on otettava vakavasti huomioon PARAS-hankkeen lopullisessa lainsäädäntötyössä.

Mutta ennen kaikkea esitettyä toimenpidettä tukee se tosiasia, että näin maan kaikki omaishoitajat saadaan tasavertaiseen asemaan riippumatta siitä, missä kunnassa he asuvat.

Tällä hetkellä meillä on kuntia, jotka eivät maksa tukea kaikille omaishoitajille, vaikka näillä on siihen oikeus. Lisäksi omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien määrä nousee ensi vuoden alusta kolmeen päivään kuukaudessa. Kaikissa kunnissa ei ole saatu järjestettyä tätäkään omaishoitajien raskasta työtä helpottavaa asiaa.

Lisää paineita kunnille. Nykyisin 80 vuotta täyttäneillä vanhuksilla on oikeus saada viikon kuluessa arvio hoidon tarpeesta, jos vanhus itse tai omainen sitä pyytää. Lisää paineita tulee siitä, että valtion tilintarkastajat esittävät vanhusten hoidon tarpeen arvioinnin ikärajan laskemista 80 vuodesta 75 vuoteen.

Yksi oman vaalikampanjani keskeisiä teemoja on: "Arvokas vanhuus". Asia on erityisen tärkeä Pohjois-Karjalassa tulevina vuosina, kun vanhusten väestöosuus lisääntyy.

Budjettikaan ei herättänyt keskustelua vaaleihin valmistautuvassa eduskunnassa

2006-12-14T07:27:00.000+02:00

Eduskunta käsittelee parhaillaan ensi vuoden talousarviota. Olisi luullut, että edessä olevat vaalit olisivat innostaneet kansanedustajia keskustelemaan, mutta ei. Eilinen päivä näytti menevän hyvin maltillisesti. Hallitusrintaman viesti oli, että Suomella menee taloudellisesti paremmin kuin koskaan.

Maamme talous voi kasvaa tänä vuonna jopa yli viisi prosenttia eikä hallituskaudelle asetettu tavoite 100 000 uuden työpaikan luomisestakaan jää kovin kauaksi. Ehkä vain viidennes ennakkoon asetetusta päämäärästä joudutaan tinkimään. Uskon, että hyvän valtion talouden taustalla on onnistunut verotuspolitiikka ja toimenpiteet yrityselämän puolella. Tietysti myös maailman talouden korkeasuhdanne heijastuu Suomeen.

Toisaalta - meillä kaikilla on tiedossa kuntien heikko taloudellinen tilanne. PARAS-hankekaan ei poista kuntien talousongelmia, jos palvelutaso aiotaan pitää tavoitellulla tasolla. Uskon, että ensi syksynä ollaan valtion budjettia laadittaessa paljon tätä vuotta vaikeammassa tilanteessa. Ensi syksynä tiedetään myös, miten palvelurakenneuudistus on alkanut realisoitua.

Vielä eduskuntakeskustelun vaisuudesta; ihmettelen sitä yhä. Oppositiopuolueet eivät esittäneet hallitusta vastaan itse asiassa mitään uusia näkökohtia. Ehkä ne säästävät panoksiaan talven ja kevään vaalikentille. Parissa opposition puheenvuorossa tosin väitettiin työllistetyn väärin ja riittämättömästi. Nämä mielenilmaisut jäivät kuitenkin yksilöimättöminä vaille minkäänlaista huomiota.

Näinä aikoina puolueet hiovat vaaliohjelmiaan. Kansalaisten perusturvaan liittyvät asiat ovat niissä varmasti vahvasti esillä. Ehdokkaatkin ovat jo omat vaaliohjelmansa tehneet. Itse lähden vaaleihin tunnuslauseella "Turvallisesti tulevaisuuteen". Tässä päiväkirjassani ja myös lehtien mielipidesivuilla olen kirjoitellut koko syksyn ajan ajatuksistani, ja vauhti kiihtyy vaaleja kohti.

Kun neljäviidesosaa pitää työtään henkisesti rasittavana

2006-12-09T10:16:00.000+02:00

Puolet kaikista palkansaajista pitää työtään henkisesti rasittavana ja kolmannes katsoo työnsä rasittavan fyysisesti. Henkisesti rasittavana työtään pitää peräti neljä viidesosaa kuntien työntekijöistä. Nämä tiedot käyvät ilmi tämänvuotisen työolobarometrin ennakkotiedoista.

Barometrissa ei tuoda riittävästi esille, miksi juuri kuntatyöntekijöiden työn henkinen ja fyysinenkin rasittavuus on heidän omasta mielestään lisääntynyt. Minusta yksi syy on se, että viimeisen viidentoista vuoden aikana henkilöstöä on vähennetty ilman, että työmäärä olisi vähentynyt samassa suhteessa.

Suurin syy on kuitenkin yksinkertaisesti julkisen sektorin henkilöstön ikääntyminen. Julkisella puolella henkilöstön keski-ikä on huomattavasti korkeampi kuin yksityisillä palveluiden tuottajilla tai teollisuudessa. Kun työntekijät vanhenevat, myös pitkät sairaslomat lisääntyvät. Varsinkaan terveydenhuollossa ei ole aina sijaisia tai heitä ei palkata säästösyistä. Näin henkilöstö rasittuu entisestään. Työvoiman saannin turvaamiseksi kuntien olisikin palkattava riittävästi varahenkilökuntaa.

Barometri väittää, että pomottaminen työpaikoilla on lisääntynyt. Minä uskon, että myös johtotehtävissä olevat vastuuhenkilöt toimivat äärirajoilla, kun he vastaavat asiakkaiden lisääntyviin vaatimuksiin. Minä puolestani voin väittää, että varsinkin julkisella puolella johdon koulutus on laiminlyöty viime vuosina.

Uudet työmenetelmät ja ATK:n sovellutukset vaativat johdolta paljon. Jos johdolla ei ole aikaa paneutua niihin riittävästi, paine voi purkautua konflikteina työpaikoilla.

Myös PARAS-hankkeen vieminen loppuun toivotulla tavalla edellyttää nimenomaan johdolta tarkkaa perehtymistä tuleviin haasteisiin. Jos hankkeen valmistelussa luodaan työntekijöille uhkakuvia, se heikentää entisestään julkisen sektorin imagoa.

Politiikkaa Salmenkylän paikallisyhdistyksessä

2006-12-08T21:24:00.000+02:00

Vierailimme Maija Riikosen kanssa Salmenkylän paikallisyhdistyksen syyskokouksessa. Aluksi kävimme lähes kaksi tuntia kestäneen poliittisen keskustelun, jossa yrittäjyys ja arjen keskeiset asiat nousivat keskeisiksi teemoiksi. Poliittisia irtiottoja ei syntynyt, koska olimme kaikki saman puolueen väkeä.

Salmenkylässä nähdään Talvivaaran kaivoshanke suurena mahdollisuutena. Metallialan yrittäjät ovat jo käyneet alustavia keskusteluja kaivoksen perustamiseen liittyvistä alihankinnoista. Pidän hyvin myönteisenä sitä, että saman alan yrittäjät ovat myös keskenään valmistautuneet kaivoksen perustamisvaiheeseen.

Keskusteluun nousi myös autojen dieselveron aiheuttama rasitus kuljetusalalla ja yksityisauton käytössä. Veroahan peritään dieselkäyttöisiltä autoilta vuosittain ajokilometrimäärästä riippumatta. Mielestäni dieselverosta on päästävä eroon. Vero on helppo kompensoida polttonesteen hinnassa, jolloin se kohdistuu tasapuolisesti kaikille.

Aikaisemmin dieselveron siirtämistä polttonesteen hintaan vastustettin siksi, että se nostaisi työmatkakuluja. Nykyään bensiinin ja dieselin hinnat ovat lähestyneet toisiaan. Kun otetaan vielä huomioon dieselkäyttöisten autojen kalliimpi hankintahinta, perustelut tuntuvat kovin ontuvilta.

Salmenkylässä on mukava vierailla. Se on toimelias noin kahdensadan asukkaan kylä, jolle yrittäjyys on tyypillistä. Kylällä on maatalouden lisäksi mm. matkailu- ja metalliyrityksiä. Kuvaavaa kylälle on myös poliittinen aktiivisuus. Ensi vuoden alusta Nurmeksen kaupungin keskushallinnossa on kolme eri poliittisia ryhmiä edustavaa salmenkyläläistä kuntapäättäjää.

Itsenäisyyspäivä perinteisin menoin

2006-12-06T07:20:00.001+02:00

Itsenäisyyspäivän sanomalehdet kertoivat, että eduskunta oli hyväksynyt EU:n perustuslain. Ehkä eduskuntakäsittelyn ajankohta ei ollut paras mahdollinen juuri maamme itsenäisyyspäivän aattona.

Päivää vietettiin Nurmeksessa perinteisin menoin. Sankarihaudoilla oli hartaushetki, jossa puhui pankinjohtaja Pentti Pulkkinen, ja kaupunki ja seurakunnat laskivat seppeleet Nurmeksen ja Höljäkän sankarihaudoille.

Kaupungin musiikkipainotteinen juhla pidettiin Nurmes-talolla. Siellä katsottiin Kiitos 1939-1945-veteraanitapahtumasta tehty DVD-taltiointi. Juhlapuheeni aihe oli yhteisöllisyys. Tuo tänä päivänä niin usein käytetty sana on seurannut mukana maamme koko historian ajan. Kriisien aikana suomalaisten yhteisöllisyys on vain korostunut.

Puhe on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa http://www.mattikamarainen.com/puhe/itsenaisyyspaivan_puhe_2006.htm

Uhkaako meitä eläkepommi vai lapsipula?

2006-12-03T23:58:00.000+02:00

Vaalisloganini on: "Turvallisesti tulevaisuuteen". Olemme varmasti kaikki samaa mieltä, että tulevaisuus on lapsissa ja nuorissa. Mielestäni ensi kevään vaalien keskeisimpiä kysymyksiä on, millaista tulevaisuutta rakennamme lapsillemme?

Yli viidennes Suomen äideistä elää minimiäitiyspäivärahalla, joka on 15,20 euroa arkipäivältä. Kohennusta on toki entisestä, sillä Lipposen ensimmäinen hallitus pudotti muutoinkin matalaa äitiyspäivärahaa neljänneksellä eli 14 eurosta 10 euroon päivältä. Vasta Vanhasen hallituksen aikana päiväraha on saatu nostettua edes nykyiselle tasolleen.

Nykyinen taso ei kuitenkaan riitä, sillä tämän päivän äidit ovat yleensä pätkätöitä tekeviä, vastavalmistuneita, yrittäjiä ja opiskelijoita. Pienimpiä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoja on ehdottomasti korotettava. Tällä toimenpiteellä voimme tukea etenkin nuoria ja pienituloisia perheitä.

Minimiäitiyspäivärahan korotus on tärkeä asia myös meillä Pohjois-Karjalassa, sillä meillä on muuta maata enemmän äitejä, jotka saavat minimiäitiyspäivärahaa.

Tehokas talous- ja työllisyyspolitiikka luo puitteet onnistuneelle perhepolitiikalle. Nykyisen talouskasvun aikana meidän on mahdollista tehdä sellaisia poliittisia ratkaisuja, joilla syntyvyys voidaan saada nousuun. Olennaista on, että julkisen sektorin pätkätöistä on päästävä pysyviin työsuhteisiin; silloin nuori voi paremmin ja turvallisimmin suunnitella tulevaisuutta. Kysynkin: "Uhkaako meitä eläkepommi vai lapsipula?"

Nastarengasvero on leikkiä ihmishengillä

2006-11-30T07:20:00.000+02:00

Tässä tulee terveisiä tielaitokselle ja nastarengasveroa suunnitteleville.

Kaksi viikkoa sitten maantiet olivat useampia päiviä jään peitossa; ei mikään harvinainen tilanne maassamme. Karjalanmaan pääkirjoituksessa perättiin tuolloin teiden liukkauden torjumista. Tämän aamun lehdessä tiepiiri antaa asiasta vastineensa. Minun terveiseni tielaitokselle ovat nämä. Olette tehneet hyvät sopimukset urakoitsijoiden kanssa, mutta kunnossapidon laadunvalvonta ontuu pahasti.

Olin nimittäin itse tuolla viikolla parina päivänä liikenteessä. Kokemuksesta voin kertoa, että hiekka- tai suola-autoja ei ollut liikkunut perjantai-iltana tai lauantaiaamuna 6-tiellä Kontiolahden pohjoispuolella. Sääennusteet olivat kuitenkin luvanneet liukasta keskiviikosta alkaen koko viikonlopuksi! Lisäksi sunnuntaina oli Liisan nimipäivä. Mitä muuta tästä voi sanoa kuin, että tiepiirillä on hyvä suunnitelma liukkauden torjuntaan, mutta kokemukset osoittavat, että käytännön toimia ei valvota.

Ja lisää terveisiä. Eilen luin, että nastarenkaille ollaan harkitsemassa erillistä veroa. Nastat kun kuluttavat asfalttia useiden miljoonien edestä vuositasolla. Samassa kirjoituksessa todettiin kuitenkin nastarenkaiden säästävän monia ihmishenkiä vuosittain. Onpa aikoihin eletty, kun teiden kunnossapidossa ollaan valmiita laskemaan hinta ihmishengelle ja määrittelemään, miten paljon ollaan valmiita ottamaan riskiä kustannustaloudellisista syistä! Eikö Konginkangas opettanut mitään?

Autoilijoita verotetaan jo liikaa. Pitkillä työmatkoilla polttoainekulut maksavat vuositasolla ison summan. Keskustelu mahdollisesta nastarengasverosta kannattaakin nyt lopettaa kokonaan. Kitkarenkaitten käyttö kylläkin lisääntyy vähitellen, mutta sääolojen muuttuessa nykyisiksi on oletettavaa, että jääkelit yleistyvät meidänkin korkeusalueella. Silloin kitkarenkaiden käyttö on uhkapeliä; ne nimittäin toimivat hyvin pakkasella, mutta vesijäällä ne ovat vaarallisia.'

Malttia poliisihallintolain uudistukseen!

2006-11-29T20:58:00.000+02:00

Meneillään oleva poliisihallintolain uudistus merkitsee muun muassa paikallisen poliisin uudelleen organisointia. Uudistusta valmistelleen eduskunnan hallintovaliokunnan mielestä paikallispoliisin hallintoa voitaisiin alkaa uudistaa jo ennen kihlakuntajärjestelmän muuttamista.
Minä perään malttia uudistuksen kanssa. Nykyistä hyvin toimivaa organisaatiota ei pidä lähteä purkamaan ilman tarkkaa harkintaa. Meillä on ihan riittävästi esimerkkejä siitä, millaista jälkeä kiireellä toteutetut uudistukset tuottavat.

Tiedän, että maaseudun poliisikunnassa pelätään uudistuksen keskittävän niin päälliköiden kuin pienempienkin esimiesten vakanssit Joensuuhun, ja näin ajetaan palkat alas maaseudulla. Minulta on kysytty myös, miksi paikallinen osaaminen ja luottamus yritetään häivyttää, kun se on saatu pitkäjänteisellä työllä hankittua? Tässä on jo muutama näkökohta, joita uudistuksessa sietää pohtia.

Pohjois-Karjalassa uudistusta vaikeuttaa myös Pielinen, jonka takia matka täällä ovat pitkiä. Olen samaa mieltä poliisin kanssa: jo nyt kansalaisen avunsaanti Pielisen Karjalassa kestää vähintäänkin riittävän pitkään. Miten käy avunsaantimme sitten, kun toimintaa, tehtäviä ja henkilöstöä ohjataan Joensuuhun?

Kaiken kaikkiaan esille on noussut kysymyksiä, joita on pohdittava vakavasti ennen kuin lakia aletaan panna toimeen. Meidän on myös muistettava, että meillä on tehokas ja motivoitunut ammattikunta, joka tuntee seutukuntansa tarpeet – tässä toteutuu juuri se asiakaslähtöisyys, jota hallintovaliokunta on uudistuksessa painottanut.

Tutkimusten mukaan suomalaiset luottavat poliisiin. Uskon, että luottamus perustuu paljolti siihen työhön, jota paikallispoliisissa tehdään. Nyt meidän on korkea aika käydä se avoin ja rehellinen keskustelu, jota valiokunta on perännyt. Keskustelu, jossa kaikki vaihtoehtoiset mallit otetaan esille ja vakavaan harkintaan

Ongelmat rajanylityksessä on saatava loppumaan

2006-11-24T19:25:00.000+02:00

Terveisiä Espanjasta. Olen loppuviikon ollut maakuntaliiton edustajana Euroopan Raja-alueiden liiton (AEBR) vuosikokouksessa Espanjan Pamplonassa.

On ollut mukava olla suomalainen, sillä maallamme on arvostettu asema AEBR:ssä. Arvostus johtuu varmasti siitä, että meillä on pitkä raja Venäjän kanssa. Täällä minulle on tullut selväksi, että viimeaikaiset ongelmat rajanylityksessä on saatava loppumaan. Euroopan autoteollisuuden vienti Suomen kautta Venäjälle kasvaa nimittäin koko ajan, ja autoteollisuus haluaa tuotteensa nopeasti asiakkailleen.

Meidän on saatava EU:lta rahoitusta ongelman ratkaisemiseksi. Suurin ongelma on Venäjän puolella, eikä ole Suomen tullilaitoksen ja valtion tehtävä rakentaa odotusalueita Venäjän hidasta ja byrokraattista tullia varten. Ongelma on pystyttävä ratkaisemaan yhdessä Venäjän kanssa. Sen on yksinkertaisesti lisättävä resursseja rajalle.

Pohjois-Karjalalle tärkeä rajanylityspaikka on Niirala. Sen kautta kulkevan liikenteen määrä on kasvanut koko ajan. Suomen puoleinen tie on vaarallisen mutkainen ja kapea. Tien kunnon on vastattava kasvavien liikennemäärien mukanaan tuomiin haasteisiin.

Eilen hyväksyimme eri sektoreiden kehittämisohjelmat ja toimintasuunnitelmat tuleville vuosille.

Eilen päätettiin myös, että ensi vuonna AEBR:n vuosikokous pidetään Lappeenrannassa. Sitä ennen itärajan tulliongelmista on päästävä eroon, etteivät ne nouse tapahtuman keskeiseksi aiheeksi.

Hieman vielä Pamplonasta. Tämä kaupunkihan tunnetaan ennen kaikkea heinäkuun alussa pidettävistä juhlastaan, jossa härät juoksevat pitkin katuja. Vaarallisen näköisestä juhlasta on usein näytetty pätkiä Suomenkin televisiossa. Pamplona lasketaan osaksi Baskimaata, vaikka se ei sijaitsekaan Baskien itsehallintoalueella.

Kiitos 1939 - 1945 tuotto Nurmeksen nuorisotoimelle

2006-11-21T20:32:00.001+02:00

Syyskuussa Nurmeksessa järjestetyn Kiitos 1939-1945 veteraanijuhlan tuotto lahjoitetaan Nurmeksen nuorisotoimelle. Juhlan tuotto on 1000-1500 euroa.

Nurmeksen juhla oli kaksipäiväinen. Vaikka sateinen ja tuulinen sää häiritsi juhlaa osallistujia oli toista tuhatta. Kiitosjuhla saavutti tavoitteensa; sillä siirrettiin veteraaniperinnettä nuoremmille sukupolville.

Tapahtumalle pistettiin piste tänään, kun juhlatoimikunta kokoontui viimeisen kerran. Otimme kaupungilta järjestelyjä varten 10 000 euron korottoman lainan henkilötakauksella. Laina maksettiin takaisin syyskuun lopussa. Siltä osin asia on kuitattu. Muutamia tilityksiä on vielä tulematta, mutta lopullinen rahasumma päästään luovuttamaan nuorisotoimella ensi vuoden alussa.

Juhla onnistui erinomaisen hyvin. Suuri kiitos siitä kuuluu lukuisille lahjoittajille, talkooväelle, puolustusvoimille ja tietenkin veteraaneille, lotille ja heidän läheisilleen. Kiitos.

Opintotuella, ansiotyöllä ja lainalla turvallisesti ammattiin

2006-11-18T18:00:00.000+02:00

Kuulun ikäluokkaan, joka rahoitti opintonsa pääsääntöisesti lainalla ja ansiotöillä. Olin mukana myös opiskelijapolitiikassa. Vappuaattona 1976 (kuvassa) yllytin opiskelijoita kapinaan, koska opiskelijoiden rahat olivat vähissä ja ylioppilaskunnan vippikassa huokui tyhjyyttään. Moisesta intoilusta sain torut kepun silloiselta Varsinais-Suomen piirin puheenjohtajalta.

Kun valmistuin hammaslääkäriksi keväällä 1977 minulla oli opiskelun aikana syntynyttä velkaa noin 8000 euroa. Se oli summa, jolla saattoi tuohon aikaan löytää pienen yksiön Turun lähiöstä. Valtaosa lainastani oli valtion takaamaa. Lainamäärä ei ollut kovin pelottava, sillä valmistuvien nuorten työllisyystilanne oli hyvä lähes kaikilla sektoreilla.

Sen jälkeen ajat muuttuivat. Opiskelupaikkoja lisättiin eri aloilla tuntuvasti ja pitkälle koulutettua väkeä alkoi jäädä työttömiksi. Opintotukijärjestelmä muuttui opintoraha- painotteiseksi. Opiskelijoiden oli myös mahdollista saada asumistukea. Tällainen kehitys oli siinä ajassa aivan oikea, sillä velkarahalla opiskelu toisaalta pelotti nuoria, kun lamavuosina ei ollut varmuutta työpaikasta. Lisäksi moni joutui opiskelemaan toisenkin ammatin suhdanteiden nopean muutoksen takia.

Viime syksynä opiskelijoille suunnatut tuet nousivat voimakkaasti julkisuuteen, kun asia repi ministeri Tanja Karpelan ja ministeri Eero Heinäluoman välejä. Itse ajattelen tällä hetkellä niin, että opintorahaa voidaan nostaa vähän, mutta ensin meidän on hoidettava pelkällä kansaneläkkeellä ja pienillä työeläkkeillä elävien vanhusten ja veteraanien asiat kuntoon. Se on kunnia-asia. Hallitussopimus kullekin vaalikaudelle sanelee linjan.

Edessä on taas uudenlaisia haasteita. Maassamme ennustetaan kovaa työvoimapulaa lähes kaikilla työelämän sektoreilla. Siksi en pidä tänä päivänä pahana asiana sitä, että opiskelijat muiden kehittyvien tukimuotojen lisäksi ottaisivat pienen valtion takaaman lainan.

Yksi asia on kuitenkin tärkeää joka aikakautena: kaikilla on oltava mahdollisuus opiskeluun varallisuuteen katsomatta. Se on asia, joka sivistysvaltion on pystyttävä takaamaan. Tukijärjestelmän pitää olla myös kannustava, koska niin mahdollistetaan nopea valmistuminen. Liiallista byrokratiaa ei saa olla ja järjestelmän on oltava riittävän yksinkertainen ja jokaisen nuoren ulottuvilla.

Vientiyritykset kasvaneet Pielisen Karjalassa

2006-11-17T09:59:00.000+02:00

Viennin lisääntyminen selittää sen, että Pielisen Karjalan teollisuuden liikevaihto kasvaa muita alueita voimakkaammin. Tehdasteollisuuden vientivetoisuus on meillä tuntuvasti Joensuun seutua korkeampi. Pielisen Karjalassa se on 51 % yritysten liikevaihdosta, kun Josekin vastaava luku on 44 %.

Liikevaihdon kasvu syntyi meillä alkuvuonna jalostuksesta ja tehdasteollisuudesta. Alueen teollisuuden veturi on edelleen sahaustoiminta. Puun sahaus, höyläys ja kyllästys selittävät 38 % teollisuuden kasvusta ja liikevaihdosta. Sahauksen alueella Pielisen Karjala on vahvistunut lähes 5 % maakunnan sisäisessä tarkastelussa.

Kiviteollisuus on seudun tehdasteollisuuden toinen vahva lenkki. Sen osuus on neljännes teollisuuden liikevaihdon kasvusta ja noin 40 % alueen viennin kasvusta. Palveluiden kasvu on ollut vähäistä alenevan väestökehityksen vuoksi.

Maakunnan elintarviketeollisuuden kasvu (1,6 %) on vähentynyt tämän vuoden aikana. Luulen, että se johtuu alan kovasta kilpailusta. Pielisen Karjalassa elintarviketeollisuuden liikevaihdon kasvu on ollut yli 10 %. Seutukunnan osuus on 63 % koko maakunnan elintarviketeollisuuden kasvusta.

Olemme toiveikkaita, että kasvavat yritykset alkavat investoimaan seutukunnalle. Se toisi työpaikkoja niin rakentamisen aikana kuin tuotannon laajentumisen jälkeen. On olemassa uhkana sopivan työvoiman saanti. Eikä uhka ole vähäisin. Haasteita riittää ammatilliselle koulutukselle. Kuntien on oltava houkuttelevia uusille asukkaille. Siksi Nurmeksesakin on panostettu viime vuosina suurimman alakoulun ja terveyskeskuksen peruskorjaukseen. Kunnan palvelurakennetta tukevat investoinnit jatkuvat lähivuosina.

Maakuntamme talouskasvu muuta maata kovempaa

2006-11-16T16:39:00.000+02:00

Muutama viikko sitten yrittäjäjärjestöt julkaisivat oman aluebarometrinsa. Sen mukaan yrittäjien usko tulevaisuuteen horjuu nimenomaan Pielisen Karjalassa. Arvostelin silloin niin järjestön kuin lehdistönkin tulkintaa liian pessimistiseksi ja myös perustelin arvioni blogissani. Sanoin, että väestön vähenemisen vuoksi usko tulevaisuuteen horjuu niillä yrityksillä, joiden markkinat ovat paikalliset.

Eilen sainkin sitten käteeni talouskatsauksen, jossa todetaan, että maakunnan talouskasvu on lähes kaikilla teollisuuden osa-alueilla muuta maata nopeampaa.

Alueellisesti eniten liikevaihdot kasvoivat Pielisen Karjalassa ja hitaimmin Keski-Karjalassa. Joensuun seudun kasvu oli alkuvuoden aikana 6,6 %, joka vastaa lähes maakunnan keskiarvoa. Samaan aikaan koko maan vastaava yritysten liikevaihdon kasvu oli 5,5 %.

Hyvästä liikevaihdon kasvusta huolimatta työpaikat ovat lisääntyneet vain 1,7 %, mutta se viestii ennen kaikkea tuottavuuden ja tehokkuuden lisääntymisestä. Myös maakuntamme yritysten kilpailukyky on samalla parantunut.

Mainitsemani talouskatsauksen ovat tehneet Pohjois-Karjalan TE-keskus, maakuntaliitto ja maakunnan kunnat. Suotuisasta talouskasvusta tekivät poikkeuksen vain informaatiosektori, koulutus ja terveys- ja sosiaalipalvelut, joiden liikevaihdot laskivat.

Meillä on hyvä syy uskoa, että investoinnit lisääntyvät ja saamme uusia työpaikkoja, jos kehitys maakunnassa jatkuu myönteisenä. Myös valtiovallan toimenpiteiden pitäisi alkaa purra työllistettyjen lisääntymisenä. Yksi asia on varma: tulevaisuus on täynnä haasteita Pikesille ja myös kunnille.

Karjalan rata esillä maakuntahallituksessa

2006-11-14T22:32:00.000+02:00

Kainuun maakuntakaavaehdotus oli lausunnolla maakuntahallituksessa. Lausunnossa muistutimme Karjalan radan merkityksestä ja korostimme Talvivaaran kaivosalueelta Porokylän-Vuokatin ratayhteyteen tukeutuvan vaihtoehdon selvittämistä. Painotimme myös sitä, miten tärkeä ratayhteys on Kainuun eteläosan ja Pohjois-Karjalan pohjoisosan rataverkon kehittämiselle.

Hallitus hyväksyi 111 108 euron jatkoavustuksen Lieksan laajakaistahankkeelle. Olemme jo aiemmin tänä vuonna myöntäneet hankkeelle 18 892 euroa. Näin maakuntaliiton kautta tulevan avustuksen kokonaissumma on 130 000 euroa. Hankkeen kustannusarvio on 534 542 euroa.

Joensuun seudun kehitysyhtiö JOSEK Oy puolestaan haki kehittämisrahastosta avustusta hankkeelle, joka käsittää Joensuun wellbeing-idean mukaisen matkailukeskuksen ja siihen liittyvän CitySpa-hotellin toiminnallisen suunnitelman laatimisen. Myönsimme hankkeeseen 25 000 euroa sillä ehdolla, että maakuntavaltuusto myöntää kehittämisrahastoon määrärahan vuoden 2007 talousarviossa.

Pidimme maakuntahallituksen kokouksen tällä kertaa Ilomantsissa. Kokouksen jälkeen kävimme tutustumassa Vapon pellettitehtaaseen.

Juhlakiertue huipentui Valtimolla

2006-11-12T22:37:00.000+02:00

Keskustan Pohjois-Karjalan piiri on järjestänyt puolueen 100-juhlavuosikonsertin, pienen musiikillisen juhlan, kaikissa kunnissa. Eilen konsertit olivat Nurmeksessa ja Valtimolla.

Kiertue on ollut antoisa meille eduskuntavaaliehdokkaille, jotka olemme kiertäneet mukana esittäytymässä yleisölle. Väliajalla olemme tavanneet kentän väkeä ja vaihtaneet kuulumisia. Samalla meidän joukkuehenkemme on syttynyt; Nyt tunnemme toisemme ja voimme talvella ryhtyä tositoimiin. Tiukkana tavoitteena on säilyttää keskustan kolme kansanedustajaa.

Ennen Nurmeksen konserttia meillä oli oma pienimuotoinen juhla, joka alkoi seppeleen laskulla sankarihaudoille. Jussi Säämänen kertoi historiikkissaan puolueen roolista Nurmeksen kunnallispolitiikassa viimeisen 40 vuoden aikana. Nurmeksen poliittinen lähihistoria on hyvin mielenkiintoinen. Pöytäkirjoista löytyvät vain päätökset, mutta meillä on vielä hyvämuistisia, aktiivisesta poliittisesta toiminnasta vetäytyneitä neuvoksia, joilta on saatavissa tarkempi lähihistoria muistiin. Puheiden jälkeen nautimme piirin kiertueesta. Nurmes-talon Hannikaisen salin akustiikka pääsi oikeuksiinsa. Pianisti antoi erityismaininnan hyvin soivasta flyygelistä.

Valtimolla kokoonnuimme ravintolatiloissa. Sali oli lähes täynnä. Varmaankin ympäristöstä johtuen tunnelma oli välitön, solistit esiintyivät vapautuneesti ja kaksituntinen vierähti nopeasti.
Lopuksi huomasimme olleemme kaksikielisellä alueella, kun Harakan Paavo toivotti meille turvallista kotimatkaa suomeksi ja karjalan kielellä.

Ensi lauantaina on piirikokous ja viimeinen 100-vuotisjuhlakonsertti Joensuussa. Minulla tulee tusina täyteen. Uskallanpa sanoa, että osaan puolueen historian jo aika hyvin.

Eriarvoisuuden torjuminen vaatii rohkeutta

2006-11-08T21:59:00.000+02:00

Lamavuosien aikana niin seurakunnissa kuin kunnissakin karsittiin ennaltaehkäisevän työn määrärahoja. Nyt korjaamme noiden säästövuosien hedelmiä samaan aikaan, kun valtiolla menee hyvin ja teollisuus kirjaa ennätystuloksia. Olen kysynyt monasti itseltäni, puuttuuko meiltä halu vähentää edes sellaisiakaan ongelmia, joita voitaisiin vähentää pienillä taloudellisilla panoksilla.

Tämän päivän suuria yhteiskunnallisia ongelmia ovat eriarvoisuuden lisääntyminen, syrjäytyminen ja yksinäisyys. Ongelma on myös köyhyys. Se on poliitikoille aivan liian vaikea aihe maassa, jossa iltapäivä- ja viikkolehdet esittelevät optiomiljonäärien tai yrityksensä ulkomaille myyneiden äkkirikastuneiden elämää. Samaan aikaan osa kansasta voi kuitenkin huonosti.

Santeri Alkio sanoi: ”Älä unohda köyhän asiaa.” Tuo lähes sata vuotta vanha opetus on totta tänäänkin. Siitä näkyy, että keskustalla on syvä tasa-arvon ja yhteisvastuun perinne. Se on perinne, joka elää syvällä myös työväen ajattelussa, mutta väittäisinpä, että yhtä syvällä - jollei syvemmälläkin – se elää luterilaisuuteen vankasti nojaavassa talonpoikaisessa perinteessä.

Vähäosaisten kannalta on onnekasta, että seurakuntien ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja nuorisotyön parissa on tiivistynyt viime vuosina. Suunta on oikea. Meidän on ymmärrettävä ja hyväksyttävä se, että kunnan ja kirkon on kannettava yhdessä vastuu köyhistä. Työtä riittää, sillä maassamme on satojatuhansia köyhyysrajan alapuolella eläviä kansalaisia. Yhteistyötä on myös se, että me karsimme päällekkäiset palvelut, jotta saisimme autettua yhä useampia.

Keskustan perinteessä tunnetaan siis hyvin "köyhän asian ajaminen". Se tarkoittaa yhteisvastuuta toinen toisistamme. Mutta tulkitsen kyllä perinnettä myös niin, että vähintään yhtä voimakkaasti se on kannustamassa meitä omatoimisuuteen ja itsemme kehittämiseen. Yhteisvastuulla, omatoimisuudella ja itsemme kehittämisellä me viemme ihmisiä ja maata eteenpäin. Näin teemme myös seurakuntatyössä, ja näin haluamme tehdä seurakuntatyössä myös Nurmeksessa.

Ei lupaa uraanin louhintaan!

2006-11-08T08:03:00.002+02:00

Keskustan piiritoimikunta otti eilen selkeän kielteisen kannan uraanin mahdolliseen louhimiseen maakunnassamme. Oma näkemykseni on linjassa käydyn keskustelun kanssa. Olen aiemmin käsitellyt uraanin louhintaa mm. yhteisessä lehtikirjoituksessa Salla Remeksen kanssa.

Piiritoimikunta ensinnäkin päätti kiirehtiä kaivoslain uusimista ja katsoi, ettei uraanin louhimiselle saa antaa nykyisen kaivoslain mukaista kaivoslupaa. Lakia uudistettaessa on määriteltävä uudelleen mm. maanomistajien oikeudet, kaivostoiminnan ympäristövaikutusten arviointi sekä uraanin louhinnan kielteiset vaikutukset alueen imagoon ja erityisesti matkailuelinkeinoon. Tiedetään, että etenkin Kolin alueen matkailuyrittäjät ovat huolissaan jo pelkän keskustelun vaikutuksesta alueelle niin tärkeään elinkeinoon.

Lisäksi piiritoimikunta linjasi, ettei uraanin louhimista pidä sallia kaivoslain uudistamisen jälkeenkään, ellei louhinnan ympäristöturvallisuudesta ole täyttä varmuutta. Täysi varmuus pitää olla myös siitä, ettei toiminta aiheuta ihmisille terveysriskejä louhinnan aikana eikä sen päätyttyä.

Tiukan asiallista tekstiä, johon minun on erittäin helppo yhtyä.

Laajakaistayhteydet Nurmeksen 2007 talousarvioon

2006-11-06T21:43:00.001+02:00

Nurmeksen kaupunginhallitus teki merkittävän päätöksen maanantai-iltana. Me emme odottele enää Digitan ratkaisuja vuoden 2009 joulukuuhun saakka, vaan valtuustolle esitettiin, että ensi vuoden talousarvioon varataan 80 000 euroa laajakaistayhteyksien järjestämiseen koko Nurmeksen alueelle. Hankkeeseen odotetaan maakuntaliiton avustusta noin 40 000 euroa. Esitys asiassa oli kaupunginjohtajan ja se hyväksyttiin yksimielisesti. ATK-osasto voi aloittaa tarjousten valmistelun heti. Tälle vuodelle on jo varattu riittävästi määrärahaa.

Olen iloinen tästä päätöksestä. On hienoa, että saamme toimivat langattomat yhteydet kaikkialle Nurmekseen, sillä perinteiset lankayhteydet ovat hitaita, eivätkä ne avaa kaikkia tiedostoja. Olen ottanut aiemmin kantaa laajakaista-asiaan blogissani 12.9.
Laajakaistayhteyksien järjestäminen oli suurin yksittäinen lisäys ensi vuoden talousarvioon, jonka virkamiesesitys pohjautui valtuustoseminaareissa luoduille linjauksille. Kaupunginjohtajan pohjaesityksessä tilikauden tulos oli 41 000 euroa, mutta hallituksen muutosesitykset pienensivät tulokseksi 16 000 euroa.
Kaikki talousarvion muutosesitykset syntyivät yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksestä yleiskeskustelun jälkeen.

Suurin yksittäinen määrärahan pienennys oli nuorisokeskuksen hoitokorvauksen alentaminen 25 prosentilla. Se on valtuustolle tulevassa talousarvioesityksessä 60 000 euroa. Jos Loma-Nurmeksen kehitys jatkuu myönteisenä, niin se poistuu vähitellen kokonaan kaupungin talousarviosta.

Uraanikaivosasiassa on parempi katsoa kuin katua

2006-11-05T13:20:00.000+02:00

Alla Karjalaisen mielipidesivuilla 1.11. ollut Salla Remeksen kanssa julkaistu artikkeli suhteestamme uraanikaivoksiin:

Uraanikaivosvaltaukset herättävät Pohjois-Karjalassa epävarmuutta, ja vanhentunut kaivoslaki on omiaan lisäämään pelkoja. Meidänkin mielestämme kaivoshanke on vaikea ja monitahoinen. Siksi uraanikaivosten kaikki vaikutukset maakuntaan pitää selvittää kattavasti ja kaikkea mahdollista asiantuntijaosaamista käyttäen. Nimenomaan tässä asiassa on ehdottomasti parempi katsoa kuin katua. Lisäksi on puolueettomasti selvitettävä Pohjois-Karjalasta kiinnostuneen yrityksen toimet aikaisemmissa uraanimalmin tuottamiseen liittyvissä tapauksissa.

Energiakysymykset kaiken kaikkiaan ovat tärkeitä. Meidän olisi ensisijaisesti suosittava uusiutuvia energian lähteitä. Pitkällä aikavälillä ydinvoima ei ole hyvä vaihtoehto. Ydinjätteen ja kaivosjätteen kanssa ei ole leikkimistä ja siksi tulisi etsiä tehokkaampia ja parempia energiaratkaisuja.

Ensisijaisen tärkeää Pohjois-Karjalan kaivoshankkeessa on, että maanomistajia, paikallisia asukkaita ja esimerkiksi matkailuyrittäjiä kuullaan jo valtausvaiheessa. Olisi välttämätöntä saada valtauksia koskevaan päätöksentekoon samanlainen kuulemiskäytäntö kuin ympäristöasioissa; ympäristölainsäädäntö on ajan tasalla ja sen mukaan paikallisia kuullaan hyvin. Asutuksen läheisyys on meidän mielestämme hyvä perustelu kaivostoiminnan kieltämiseksi.

Yksi keskeisistä ja painavista näkökulmista kaivosvaltauksen kohdalla on työllisyys; maakunta tarvitsee työpaikkoja. Taloudelliset seikat eivät kuitenkaan saa olla ainoa painava näkökulma. Me maksamme työpaikoista liian kovan hinnan, jos ympäristö saastuu lopullisesti tai pitkäksi ajaksi. Juuri säteilyvaaran takia uraanikaivoksiin liittyvät kysymykset ovat huomattavasti vaikeampia kuin esimerkiksi kuparikaivoksiin liittyvät seikat.

Kaivoksia kaavaillaan myös Kolin läheisyyteen. Kansallismaiseman säilyttäminen on kuitenkin Pohjois-Karjalan valttikortti. Maakunnan matkailuyrittäjille olisi kova isku, jos kansallismaisemassa avautuisi uraanikaivoksen kraateri. Jo pelkkä tieto lähellä olevasta uraanikaivoksesta voi karkottaa matkailijoita. Tämäkin näkökulma tulisi ehdottomasti ottaa huomioon kaivoksista päätettäessä.

Matti Kämäräinen
Vastaava hammaslääkäri, Nurmes
Kansanedustajaehdokas (kesk.)

Salla Remes
Filosofian yo, Joensuu
Kansanedustajaehdokas (kesk.)

Kuluttajalleko kustannukset sähkökatkoksista?

2006-11-03T20:07:00.000+02:00

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen haluaisi muuttaa lainsäädäntöä ja normistoa niin, että kaikkiin pientaloihin velvoitettaisiin rakentamaan takka tai tulisija. Tällaisten vaatimusten puolesta puhuvat lisääntyneet riskit sähkön saannissa, olemmehan viime vuosina saaneet tottua talvisaikaan pitkiinkin sähkökatkoksiin.

Yksilön vapautta rajoitettaisiin mielestäni kuitenkin liikaa, jos lainsäädäntöön kirjattaisiin pakko varustaa pientalot tulisijoilla. Jos valtiovalta haluaa tukea puulämmitteisten lämmitysmuotojen yleistymistä, tuki on suunnattava uunien ja takkojen hankintahintoihin. Tällöin se mahdollistaa sen, että tukea saa myös vanhojen talojen lämmityksen muutostöille. Nämä tukitoimet lisäävät kotimaisen energian kysyntää ja kohentavat työllisyyttä metsänhoidollisesta vaikutuksesta puhumattakaan.

Uskon, ettei ilmastonmuutos yksin selitä viimeaikaisia pitkiä sähkökatkoksia. Sähkökatkoksia pitkittää myös se, että energiayhtiöillä on nykyään aiempaa vähemmän miehiä ja kalustoa korjaustöihin. Myös jo sähkölinjoja raivattaessa pitäisi tehdä riittävät varoalueet, ettei linjoille pääse kaatumaan puita.

Jos normistoa pientalojen lämmityksessä muutetaan ministeri Pekkarisen esittämään suuntaan, hyväksymme samalla pitkät sähkökatkokset; muuttaminenhan johtaa ajanmittaan vain yhä pitempiin häiriöihin sähkön toimituksessa. Ja lopulta normiston muuttaminen johtaisi varmaan siihen, että pienyrittäjiltä ja maatiloilta alettaisiin lakisääteisesti vaatia lisävoimaloiden hankkimista.

Ministeri Mauri Pekkarinen Nurmeksessa

2006-11-02T23:02:00.002+02:00

Tänään kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen teki pikavisiitin Nurmekseen. Vierailuun kuului käynti Karelmentin talotehtaalla. Tehtaan talomallit kiinnostivat ministeriä kovasti. Hän nappasi mukaansa yhtiön taloesitteitä; ministeri toivoi, että niistä löytyy sopiva malli hänen omakotitalon rakentamista suunnittelevalle pojalleen.

Energiakysymykset herättivät vilkkaan keskustelun teltassa, joka oli pystytetty paikallisen tavaratalon parkkipaikalle. 70 prosenttia maamme energiasta on tuonnin varassa. Siksi on tärkeää nostaa kotimaisuusastetta. Alkusysäys on bioenergian tuottaminen viljakasveista. Päätökset etanolin ja biodieselin lisäämisestä autojen polttonesteisiin on jo tehty. Myöhemmin toisen sukupolven biopolttoaineet tarjoavat vielä suuremmat mahdollisuudet koko energiahuoltoa varten. Kotimaisen bioenergiatuotannon raaka-aineina turve ja puu ovat vahvasti mukana tulevaisuudessa. Kylillä, joilla on suuria karjatiloja, voidaan suunnitella omaa energiatuotantoa lannasta.

Nurmeksen kaupungin edustajat jättivät ministeri Pekkariselle muistion. Siinä tuotiin esille huoli Karjalan radan peruskorjauksen hitaasta edistymisestä. Puutavaran kuljetuksen kannalta radan kunto on ensiarvoisen tärkeä koko talousalueelle niin etelään kuin pohjoiseen.

Lisäksi muistutettiin, että hallituksen ja eduskunnan pitää hoitaa Talvivaaran kaivokseen liittyvät kysymykset mahdollisimman nopealla aikataululla; kaivoksen vaikutushan ulottuu myönteisellä tavalla koko Pielisen Karjalaan. Kaivoksen perustamishankkeen työvoimatarve on noin 3200 henkilötyövuotta. Tuollaisen henkilömäärän rekrytointi ja kouluttaminen edellyttävät valtiovallan, kouluttajien ja kaivosyrittäjän saumatonta yhteistyötä.

Ministeri Pekkarainen nautti vielä karjalaisesta pitopöydästä Bomballa. Lyhyt vierailu oli päättynyt ja illan pimetessä ministeriä kuljettanut musta auto suuntasi kulkunsa Kajaaniin.

Hajautettu isäntäkuntamalli Pielisen Karjalaan?

2006-10-31T21:38:00.000+02:00

Pielisen Karjalan kuntien hallitukset ja kuntajohtajat pitivät tänään tiistaina yhteistä kokousta Lieksassa. Aiheena oli PARAS-hankkeen puitelakiin liittyvien lausuntojen valmistelu sisäministeriölle. Saimme kuulla neljän kunnan kuntajohtajien, valtuuston- ja hallituksenpuheenjohtajien alustuspuheenvuorot. Lopuksi käytiin yleiskeskustelu ja sovittiin jatkotoimenpiteistä.

Seminaari listasi kolme keskeisintä toimintalinjaa jatkotoimia varten:

1. Tärkeintä on turvata riittävät palvelut seutukuntamme asukkaille käytettävissä olevilla resusseilla kaikissa seudun kunnissa.

2. Kuntajohtajat valmistelevat yhdessä hajautetun isäntäkuntamallin pohjalta esityksiä seuraava kokousta varten.

3. Seuraavan kerran kokoonnumme valtuustotasolla Nurmeksessa tulevan tammikuun 15. päivänä. Silloin saamme kuulla kuntajohtajien esitykset ja päätämme edelleen jatkotoimenpiteistä.

Vastuu palvelujen tuottamisesta on kunnilla. Tavoitteena on turvata kuntien järjestämille palveluille vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Seudun PARAS-hanketta koskevan toimeenpano-ohjelman laatiminen on vaativa prosessi. Se on valmisteltava huolella. Aikaa on reilu puoli vuotta. On mielenkiintoista ja haasteellista nähdä, pystyykö seutukunta tekemään yhteisen lausunnon ja toimeenpano-ohjelman valtioneuvostolle.

Kolme asiaa, joista en tingi

2006-10-28T19:34:00.000+03:00

Kansanedustajaehdokkaaksi lähtiessäni mietin, mistä asioista en tingi, minkä asioiden takana seison tilanteessa kuin tilanteessa. Kolme asiaa kiteytyi tärkeimmiksi.

Ensimmäinen koskee tulevaisuutta. Olen sitoutunut tiukasti siihen ajatteluun, että tulevaisuuden pitää olla mukana kaikissa päätöksissä, joita tänään teemme. Yhteiskunta muuttuu ja sitä emme voi eikä meidän pidä estää. Tärkeänä pidän kuitenkin sitä, että kaikkien, niin nuorten kuin vanhempien, elämä on pystyttävä turvaamaan kaikissa muutoksissa.

Toinen tinkimätön asia liittyy vanhuksiin. Vanhuus ei saa turvaton ja pelottava asia. Jokaisen meistä on voitava mennä kohti vanhuutta luottavaisesti ja turvallisin mielin ilman, että tarvitsee pelätä tai miettiä, miten minun käy. On aika muuttaa vanhustenhoitoa koskevat kauniit ajatukset teoiksi.

Ja kolmas asia liittyy minulle niin tuttuun terveydenhuoltoon. Jokaisella täytyy olla oikeus hyvään ja tasa-arvoiseen terveydenhuoltoon asuinpaikkaan, ikään, varallisuuteen ja maantieteelliseen tai sosiaaliseen asemaan katsomatta. Tämäkin on asia, josta en halua tinkiä ja jonka eteen haluan tehdä töitä.

Näistä kolmesta asiasta löytyy enemmän tietoa nettisivultani. Sieltä löytyy lisää kannanottojani muun muassa omalääkärijärjestelmästä, veteraanipalveluista, vanhusten palveluista, nuorista ja kansanedustajien yhteistyöstä. Nämä vain esimerkkeinä.

Talvivaaran kaivoshanke suuri mahdollisuus

2006-10-26T21:57:00.000+03:00

Keskeinen aihe eilisessä Itä-Suomen neuvottelukunnan kokouksessa oli Talvivaaran kaivoshanke, sen suunnittelumäärärahan varmistaminen valtion ensi vuoden talousarvioon. Hankehan kiinnostaa myös ulkomaalaisia sijoittajia, sillä Lontoon pörssissä on jo nyt sijoitettu 30 milj. euroa tulevaan kaivosyhtiöön. Siksi suomalaisten pitää hoitaa nopesti alueen suunnittelu ja infran rakentaminen.

Myös Pielisen Karjalalle hanke on tärkeä. Olemme hankkeen työvoima-aluetta. Sillä on sekä rakentamisen (2007-2008) että tuotannon aikana huomattavia työllisyysvaikutuksia teollisten partreneiden organisaatiossa. Rakentamisvaiheen työllisyys on kaikkiaan noin 3200 henkilötyövuotta. On selvää, ettei Kainuu pysty löytämään tuollaista määrää vapaata työvoimaa.

Alkuinfran rakentamisen kustannusarvio on noin 53 milj. euroa. Se käsittää energian syöttöjärjestelmän, vesihuollon putkistoineen ja rautatieyhteyden rakentamisen. Viimeksi mainittu on merkitty Kainuun maakuntakaavassa yhdistettäväksi Savon rataan. Siksi siitä ei enää hankkeen kiireellisyyden vuoksi kovin paljon keskusteltu. Kaavamerkintä on tehty juuri kaivosyrittäjän toivomalla tavalla. Kaavamuutos ja ja mahdolliset valitukset hidastaisivat radan rakentamista. Kun tuotanto on täydessä vauhdissa, biokasaliotuksen tulosta lähtee rikastettavaksi 60-70 rekka-autollista vuorokaudessa. Pääasiallisin kuljetus tulee tapahtumaan rautateitse.

Mitä meidän on nyt tehtävä Pielisen Karjalassa? Meidän on nostettava kaivoshanke voimakkaammin esille. Tulevaisuudessa se antaa vielä monelle työtä. Keskustelin tänään työvoimaviranomaisen kanssa hankkeesta. Kainuun liitto on jo järjestänyt yrittäjille tiedotustilaisuuksia tulevasta työvoimatarpeesta. Nyt pitää järjestää tarpeellista koulutusta jo ennakkoon. että halukkaat pääsevät hakeutumaan avautuville työmarkkinoille. Palaan aiheeseen vielä myöhemmin.

Vauhtia Karjalan radan peruskorjaukseen

2006-10-24T20:34:00.000+03:00

Toista oli ennen, kun sai Nurmeksesta illalla nousta yöjunaan ja herätä hyvin nukutun yön jälkeen Helsingissä.

Viime viikolla alkaneen Finnairin lakon takia valitsin matkustusvälineeksi junan huomista Itä-Suomen neuvottelukunnan kokousta varten. Lähden aamuyöllä jäisille teille ja nousen junaan Kuopiosta vähän ennen kuutta. Puolilta päivin alkaa kokous ja illalla tulen junalla takaisin ja olen vielä saman vuorokauden aikana kotona Nurmeksessa.

Meidän ratamme peruskorjaus nousee esille Talvivaaran kaivoshankkeen yhteydessä. Tulevan kaivoksen ratayhteys on suunniteltu rakennettavaksi Murtomäen kautta Savon rataan. Nyt pitäisi saada kainuulaiset ja savolaiset ymmärtämään, että järkevämpää olisi rakentaa lyhyempi ja halvempi yhteys suoraan Talvivaarasta Maaselkää kohti Karjalan rataan. Erotuksella voitaisiin peruskorjata rataa.

Tuleva kaivosyrittäjä on ilmoittanut, ettei kaivoskuljetusten reiteillä ole niin suurta merkitystä. Tärkeintä on, että tavara kulkee varmasti ja kokonaistaloudellisesti pisteestä A pisteeseen B. Asioita pitäisi käsitellä kokonaisuuksina.

Tökkiikö ratahallintokeskuksen ja ministeriöiden yhteistyö? Tuohon kysymykseen haemme maakuntajohtaja Pentti Hyttisen kanssa vastausta huomenna eduskunnassa Itä-Suomen neuvottelukunnan kokouksessa.

Ajokortti saatava osaksi perusopetusta

2006-10-21T23:16:00.000+03:00

Ajokortti on monestakin syystä välttämätön hyödyke nykyajan nuorelle.

Ajokortti muun muassa on yksi nuorten yhteenkuuluvuuden mittareista. Nuorella on oltava ajokortti, koska hänen on oltava tasavertainen kaveriporukassa. Kun hänellä on ajokortti, hänen ei tarvitse muulla tavoin päteä hyväksynnän saadakseen.

Ajokortti on nuorelle välttämätön myös asuinpaikasta riippumatta, mutta pitkien välimatkojen vuoksi kortin tarpeellisuus vain korostuu, jos nuori sattuu asumaan harvaan asutussa maaseutukunnassa.

Usein nuoren ajokortti jää vanhempien maksettavaksi. Se voi kuitenkin olla monelle perheelle ylivoimaista, sillä ajokortti maksaa nykyisin 1500-2000 euroa.

Minun mielestäni yhteiskunnan on osallistuttava ajokortin kokonaiskustannuksiin. Se onnistuu esimerkiksi niin, että autokoulu liitetään keskiasteen opetusohjelmaan. Käytännön opetus tapahtuisi alueen autokouluissa.

Tämä yhteiskunnan vastaantulo ei olisi vastikkeetonta, vaan nuorelle asetettaisiin ehtoja esimerkiksi viiden vuoden ajaksi kortin saamisesta. Tuona aikana hän ei saisi syyllistyä rattijuopumuksen tai törkeän liikenteen vaarantamisen kaltaisiin rikkomuksiin, joista seuraa oikeudellisia sanktioita. Jos sanktioita seuranta-aikana tulisi, avustus perittäisiin takaisin korkojen kanssa.

Sanktion uhalla voitaisiin estää nuorten rattijuopumuksia ja ylinopeuksia, joilla voi olla traagisia seuraamuksia. Koko hankkeen peruslähtökohta olisi nuoren tulevaisuuden turvaaminen kaikissa olosuhteissa.

Lehdistöllä on väärä tulkinta yritysbarometrista

2006-10-20T11:53:00.000+03:00

Lehdistön tulkinta Suomen Yrittäjien ja Finnveran tuoreesta yritysbarometrista antaa täysin väärän kuvan. Pienten ja keskisuurten yritysten näkemykset tulevaisuudestaan eivät ole niin synkkiä kuin annetaan ymmärtää.

Kotiseudullani Pielisen Karjalassa on useita yrityksiä, joiden markkinat ulottuvat laajalle alueelle aina vientiin saakka. Maakuntaliitosta saamieni tietojen mukaan näiden yritysten kehitys on ollut aivan maakunnan terävintä kärkeä.

Totta on se, että niillä yrityksillä, joiden markkina-alue on paikallinen, on huoli tulevaisuudesta, kun asiakkaat vähenevät. Oma seutukuntamme menettää tällä hetkellä väkeään noin kahden prosentin vauhdilla.

Joka tapauksessa tulevaa kehitystä ei ainakaan helpoteta nostamalla epäsopua maakuntakeskuksen ja reuna-alueiden välillä. Yhtä vähän kehitystä edesauttaa myöskään päättäjien ja yrittäjien välinen spekulatiivinen luottamuspula.

En vain usko, vaan tiedän, että maakuntaliitossa ja TE-keskuksessa seurataan tarkkaan reuna-alueiden kehitystä. Niiden lisäksi haasteita riittää myös ammatillisesta koulutuksesta vastaavalla koulutuskuntayhtymällä, kun ammattitaitoisesta työvoimasta alkaa olla pulaa koko maakunnassa. Nyt odotan mielenkiinnolla, miten valtion työllistämistä helpottavat toimet vaikuttavat yritysten kehitykseen reuna-alueilla.

Yritysten hyvinvointiin vaikuttaa oleellisesti se, miten kuntalaiset voivat. Tällä hetkellä kuntapäättäjät ovat maton ja lattian välissä antaessaan lausuntoa PARAS-hankkeen puitelaista. Pitäisikö palvelurakennetta muokata vastaamaan työssäkäyntialuetta vai päinvastoin? Se on varma, että palveluiden ja infran pitää olla sellaisessa kunnossa, että nuoret ammattiin valmistuttuaan saadaan jäämään kotiseudulleen ja maakunnassa vapautuviin työpaikkoihin.

Kunnallispolitikointi pidettävä kaukana elinkeinoelämän kehittämisyhtiöistä

2006-10-18T20:45:00.000+03:00

Tuoreimman julkaistun yritysbarometrin mukaan Pohjois-Karjalan ja koko maan pk-yritykset odottavat, että suhdanteet oman yrityksen kannalta paranevat lähimmän vuoden aikana. Maakunnan yrityksistä vain kymmenen prosenttia arvioi talousnäkymien heikkenevän. Barometrin mukaan kehitysnäkymät ovat parhaimmat Joensuun seudulla ja Keski-Karjalassa. Pielisen Karjalan pk-yrityksillä yleiset suhdannenäkymät ovat huonommat kuin maassa keskimäärin. Maakuntakeskuksen ja yliopiston kontaktipinta ei yksinkertaisesti ulotu maakunnan pohjoisosiin.

Suurena uhkana koko maakunnassa koetaan ammattitaitoisen työvoiman saanti. Reuna-alueilla ongelmana ovat heikentyneet liikenneyhteydet. Se, että laajakaistaverkon rakentaminen pysähtyi maakunnan pohjoispäässä, tuottaa monelle yritykselle harmia. Espoon metroon valtionvarainministeri on heti tarjoamassa 200 milj. euroa. Meillä radan perusparannus takkuilee.

Seudullisilla kehitysyhtiöillä on nyt näytön paikka. Yritysten usko niihin horjuu. On pelko, että esimerkiksi Pielisen Karjalan kehitysyhtiöstä (PIKES) muodostuu kunnallispolitiikan jatke. Yhtiön on muistettava perustehtävänsä: elinkeinoelämän kohentaminen ja edellytysten luominen uusille työpaikoille. Näin sovittiin alkusyksystä Pikes-kuntien hallitusten puheenjohtajien ja kuntajohtajien yhteisessä tapaamisessa. Periaatteesta on pidettävä kiinni. Pidettäköön kunnallispolitikointi kaukana sen hallituspöydän ääreltä.

Millä rahalla vanhusten hoito maksetaan?

2006-10-18T14:08:00.000+03:00

"Eläke on kehitetty vanhuuden turvaksi, ei säästettäväksi jälkipolville. Eläke on myös käytettävä tarkoitukseensa, esimerkiksi asumiseen yksityisessä hoitokodissa.”

Olen joskus itse kirjoittanut nuo sanat. Taitavat löytyä nettisivultani. Nyt myös Stakesin oikeutta ja kohtuutta pohtinut työryhmä on puuttunut samaan asiaan. Ajatus on hyvä, mutta siinä on edettävä erittäin varovasti ja harkiten.

Oikeudenmukaista minusta on lisätä omavastuuta, jos hoidettavalla on paljon omaisuutta, jota ei nykyisin huomioida millään tavalla hoitokorvausta määrättäessä.

Asiassa on monia vaaratekijöitä. Voihan käydä niinkin, että hyvinvointiyhteiskunnan vanhusten hoidon kustannukset siirrettäisiin työssäkäyvältä sukupolvelta vanhuksille. Ei kuullosta oikeudenmukaiselta. Tämän päivän vanhukset ovat työiässä ollessaan maksaneet itseään edeltävän sukupolven vanhustenhoidon. Eikö nyt ole nykyisten työssäkäyvien vuoro tehdä sama?

Tai keinottelijat voivat iskeä monella tavalla. Perilliset myyvät laitoshoitoon joutuvan vanhuksen omaisuuden ja pistävät rahat lakkariinsa. Ja yksi tärkeä asia. Miten käy perisuomalaiselle ajattelulle pistää sukanvarteen ”vanhuuden varalle”? Kenellä olisi oikeus tutkia, mitä itse kunkin sukanvarteen on pistetty?

Pahin uhka kuitenkin on, että hanke voi entisestään lisätä eriarvoistumista ja palauttaa yhteiskunnan ”köyhäinhoitomallille”, kun rikkaat maksavat hoitonsa itse ja köyhät tuntevat, että heidät hoidetaan kunnanelätteinä. Tarkkaa harkintaa siis, pliis!

Puitelain purku valtuustojen yhteisiin semimaareihin

2006-10-15T23:12:00.000+03:00

Kolilla pidetyssä Nurmeksen valtuustoseminaarissa käytiin läpi lausunto- ja toimintasuunnitelmavelvoitteita, joita kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskeva puitelaki antoi kunnille. Sovittiin myös toimintatavoista.

Lakipakettia lähdetään purkamaan yhdessä seutukunnan kuntien kanssa. Valmistelu aloitetaan puhtaalta pöydältä unohtamatta jo hyviksi koettuja yhteisiä palvelujen tuotantomalleja. Työrukkasia ovat kunnanhallitukset ja johtavat viranhaltijat. Meillä on reilu puoli vuotta aikaa tehdä laaja valmistelutyö.

Ensimmäinen kunnanhallitusten yhteinen seminaari on tämän kuun lopussa Lieksassa. Siellä sovitaan yhteisistä menettelytavoista ja pelisäännöistä. Myöhemmin talvella ja keväällä työskentely etenee yhteisiin valtuustoseminaareihin.

Uskon vakaasti siihen, että avoimella työskentelyllä pääsemme lopputulokseen, joka turvaa palvelutason säilymisen käytettävissä olevilla resursseilla. Samalla valmistaudumme eri toimialoja uhkaavaan työvoimapulaan.

Nurmeksenkin matkailu on monisyinen asia

2006-10-13T12:38:00.000+03:00

Jyrki Kyllönen puuttuu kirjoituksessaan (Karjalainen 8.10.2006) Nurmeksen matkailuun. Vastasin hänelle yleisönosastokirjoituksella, joka ei kuitenkaan mahtunut Karjalaiseen muutaman seuraavan päivän aikana. Niinpä vastaukseni on tässä vähän muokattuna:

”Nurmeksen matkailu on tärkeä asia ja sitä se on ollut kohta 30 vuotta, aina Bomban rakentamisesta alkaen. Niinpä tämän päivän vastuuhenkilöillä on käsissään vaikea ja monisyinen paketti. Menneinä vuosikymmeninä tehdyistä matkailuun liittyvistä päätöksistä totean vain, että ne ovat syntyneet demokratiaan nojautuen kulloinkin käytettävissä olevan valmistelun ja tiedon pohjalta.

Tilanne on se, että Bomba on myyty ja Sotkan kylpylä vuokrattu Jukolan Osuuskaupalle. Tämä lupaava kehityslinja pysähtyi, kun Sotka Oy ei saanut avustusta kylpylän hotellin laajentamiseksi. Syntyi noidankehä, kun asiantuntijoiden mukaan matkailu saadaan kasvuun vain mittavilla uusinvestoinneilla. Yhtälö ei ole helppo.

Pattitilanteen syntyessä sanoin lehtihaastattelussa kantani olevan, että kaupungin on pidettävä kiinni sitoumuksistaan. Olen edelleen samaa mieltä. Olennaista on kuitenkin se tuolloisestakin varmistunut osa mielipidettäni, että Sotkan on vaihdettava omistajaa. Se on myytävä Jukolalle, Mutta myynninkin osalta olen pysynyt kannassani, ettei Sotkaa voi myydä millä hinnalla hyvänsä ja että hinnan määritteleminen on asiantuntijoiden tehtävä.

Uusia uria voisi syntyä myös yhteistyöstä naapureiden kanssa, siis Kolin, Vuokatin ja Tahkovaaran kanssa. Niissä panostetaan lujasti matkailuun, esimerkiksi Nilsiä on huomattavalla taloudellisella panoksella mukana äskettäin valmistuneessa virkistyskylpylässä. Syntyisikö yhteistyötä alueen markkinoinnissa ja muutenkin? Mikä on viisasta tässä tilanteessa? Sitä pohdittiin Nurmeksen valtuustoseminaarissa Kolilla. Siellä tehdyt linjaukset löytyvät 11.10.2006 julkaistusta blogistani Onnistunut valtuustoseminaari.

Yksi asia Nurmeksen matkailussa on kuitenkin varma. Kuntalaisten valitsemat päättäjät ovat aina tehneet ja tekevät vastaisuudessakin parhaansa.”

Onnistunut valtuustoseminaari

2006-10-12T22:36:00.000+03:00

Nurmeksen kaupunginvaltuuston viimeaikaisissa kokouksissa on käytetty hyvin vähän puheenvuoroja. Kokoukset ovat olleet suorastaan tylsiä. Asiantila korjaantui Kolilla pidetyssä valtuustoseminaarissa, jossa puhuttiin kaksi päivää oikein urakalla - asiaa.

Valtuutetut saivat kamreeri Jari Lampiselta perusteellisen selonteon kaupungin tämän hetken taloudellisesta tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. Käyttötalouspuolen keskusteluja hallitsi palveluiden säilyttäminen nykyisellä tasolla. Hallintokuntien esitykset eivät vielä olleet valmiina, joten niihin ei päästy yksityiskohtaisesti paneutumaan. Kuitenkin kävi selväksi, ettei talouden sopeuttamisohjelman kaikkia tavoitteita pystytä toteuttamaan.

Seminaarin keskeisin kohde oli investointiohjelma. Aikaisemmin olemme sopineet kolmen miljoonan euron nettoinvestoinneista vuositasolla. Siitä pidetään kiinni. Ruokahuoltoa koskevat ratkaisut saavat vielä odottaa tarkempia suunnitelmia. Näyttää siltä, että siirrymme joskus lähivuosina yhden keittiön malliin.
Katujen kunnostaminen puhutti pitkään. Kunnostamista vauhdittaa katujen alla oleva huonokuntoinen kunnallistekniikka. Näyttää siltä, että ensin uusitaan itäisen kaupungin huonokuntoisia katuja viemäreineen. Aivan suunnittelukauden loppupuolella ovat vuorossa Laamilan- ja Jaakkolantie. Keskustan urheilukenttä saa keinohiekkanurmen, jota pesäpalloilijat ovat vuosikausia odottaneet. Järkevintä se on toteuttaa yläkoulun peruskorjauksen yhteydessä.

Hyvärilään rakennetaan liikuntahalli. Valtuustoseminaari otti myönteisen kannan myös golf-kentän laajentamiseen. Kaupunki osallistuu osakepääoman korottamiseen kertasuorituksella. Nyt suunnitteilla olevat neljä loma-asuntoa rakennetaan suunnitelman mukaisesti. Toimenpide tukee vilkasta leirikoukutoimintaa. Kaikkiin Hyvärilän investointeihin liittyy rahoitusehto.

Laaja investointiohjelma joutuu vielä tiukkaan tarkasteluun. Kaupunki ei aio ylittää sovittua kolmen miljoonan euron vuosittaistainvestointitasoa. Velkaantumisaste ei saa nousta. Palvelutaso on myös säilytettävä. Yhtälö on kova. Investointeja jaksotetan useammalle vuodelle.

PARAS on riittävän hyvä

2006-10-12T00:02:00.000+03:00

Viime sunnuntaina kokoontunut Keskustan piiritoimikunta antoi seuraavan kannanoton:

Hallituksen esitys puitelaiksi kunta- ja palvelurakenteiden uudistamisesta vastaa Keskustan Pohjois-Karjalan piirin piiritoimikunnan mielestä varsin hyvin kuntien odotuksiin.

Lakiesitys on mahdollistava, ei pakottava. Se jättää kunnille valinnanvaran siitä, millaisilla yhteistyömalleilla ne varautuvat turvaamaan palvelut tulevaisuudessa.
Puitelaki kunnioittaa kuntien itsemääräämisoikeutta, mutta se on samalla kuntia velvoittava. Keskusta lähtee Pohjois-Karjalan ja koko maan johtavana kuntapuolueena siitä, että lain edellyttämät selvitykset mm. palveluiden tuottamisesta laaditaan huolella ja hyvässä yhteistyössä kuntien kesken.

Keskustan Pohjois-Karjalan piiri pitää tärkeänä, että kaikkia kuntia kohdellaan keskinäisissä neuvottelupöydissä tasavertaisina kumppaneina, ettei mikään kunta pyri noukkimaan "rusinoita pullasta" ja että yhteistyön muodoista keskustellaan myös seutukuntien kesken päällekkäisyyksien välttämiseksi.

Keskustalaisten luottamushenkilöiden tulee olla kuntien yhteistyön kehittämisessä aktiivisia, sillä piiritoimikunnan mielestä suurimmalla kuntapuolueella on velvollisuus viitoittaa uudistuksille tie. Puitelaki jättää vastuun kunnille ja kuntien on haasteeseen tartuttava.

Piiritoimikunta korostaa, viitaten ajankohtaiseen keskusteluun Joensuun ja Kuopion yliopistojen kauppatieteiden kaksoistiedekuntahankkeesta, että maakuntayliopistoja pitää kehittää jatkossakin autonomian pohjalta. Se tarkoittaa sitä, että Joensuun yliopistoa pitää kehittää nimenomaan Joensuun yliopistona.

Samaan aikaan myös valtiovallan pitää tukea yliopistojen sellaisia hteistyöhankkeita, joilla turvataan opetus ja tutkimus aloilla, joilla yhden yliopiston resurssit eivät yksin riitä opetuksen järjestämiseen. Esimerkiksi kauppatieteisiin ei saa syntyä Itä-Suomeen koulutuksellista tyhjiötä.

Seutukuntajaosta kannattaa pitää kiinni

2006-10-08T15:17:00.000+03:00

Kuntauudistuksen puitelakiesitys velvoittaa muutamat kaupunkiseudut laatimaan suunnitelmat maankäytöstä, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisesta sekä palvelujen järjestämisestä yli kuntarajojen. Tämän lain osion kanssa istuvat Joensuu, Kontiolahti, Liperi ja Pyhäselkä yhteiseen neuvottelupöytään. Mielestäni tämä lain kohta estää reikäleipäyhteistoiminta-alueen syntymisen Joensuun ympärille. Hyvä.

Jos en yhtään erehdy, eri kunnissa katsellaan nyt edullisinta neuvottelukumppania, jonka kanssa aletaan hieroa sopimuksia. Edullisin ei ole aina järkevintä. Mielestäni meidän ei pidä nyt hylätä maakuntamme entistä, hyväksi koettua seutukuntajakoa. Palvelutuotanto voidaan luoda tehokkaasti sen pohjalle. Nyt kaivataan tekoja, ei uusia sopimuskumppaneita.

Tänä talvena ja ensi kesänä kuntien, seutukuntien ja maakunnan palvelurakenteesta on tehtävä selvitys, joka jätetään valtiovallalle. Koko maakunnan etu on, että selvitys tehdään huolella. Sen koordinointi on annettava jollekin maakunnalliselle toimijalle, ja ensimmäisenä tulee tietysti mieleen maakuntaliitto. Se on edunvalvojamme. Olen päättänyt ottaa asian esiin tänään sunnuntaina Keskustan piiritoimikunnan kokouksessa, koska Keskustalla suurimpana ja johtavana kuntapuolueena on ratkaiseva rooli tässä asiassa.

Kuntalain tulkintaa yhteistyön hengessä

2006-10-05T15:02:00.000+03:00

Tämän viikon alussa eduskunta aloitti kunta- ja palvelurakennetta raamittavan puitelakiesityksen käsittelyn. Lehtitietojen mukaan esitys on otettu vastaan suopeasti. Lähes kaikissa puheenvuoroissa on painotettu, että nyt nimenomaan kunnilla on mahdollisuus toimia.

Lakiesitystä on alettu tulkita myös täällä kuntakentällä. Näyttää vain siltä. että sitä luetaan siihen asti kuin oman kunnan kannalta tuntuu edulliselta. Ei tunnu järkevältä. Me olemme jo ylittäneet rajan, jonka jälkeen kuntayhteistyössä ei ole enää kysymys omasta edusta, vaan yhteisestä edusta. Nyt on vain tähdättävä siihen, että yhteistyön edut ja haitat jaetaan mahdollisimman tasapuolisesti asianosaisten kesken.

Tosiasiassa laki ei velvoita kuntaliitoksiin. Se vain kannustaa etsimään uusia keinoja tuottaa palvelut kokonaistaloudellisesti ja tehokkaasti. Lieksa, Ilomantsi ja Juuka voivat jättäytyä ulos 20 000 asukkaan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta ja järjestää terveyskeskuspalvelut haluamallaan tavalla. Ylimääräistä rahaa niihin ei kuitenkaan luvata. Porkkanarahaa on luvassa vain kuntaliitoksiin. Myös se vähenee asteittain ja loppuu kokonaan vuoden 2014 alusta.

Olen jo pitkään puhunut kuntayhteistyön puolesta. Siksi lakiesitys ei tuonut minulle mitään uutta. Tämän hetken tiedoilla on järkevintä jatkaa seutukunnallisten yhteistoiminta-alueiden kehittämistä hallinnon eri alueilla. Eli jatkaa entisillä laduilla, onhan maakuntamme seutukunnilla jo monia hyviksi koettuja ja toimivia palvelujen tuottomalleja.

Enemmän yrittäjäkoulutusta korkeakouluihin

2006-10-04T13:26:00.000+03:00

Moni akateemisen koulutuksen saanut palaisi kotiseudulleen, jos siellä olisi
koulutusta vastaava työpaikka. Yrittäjäkuntamme on ikääntymässä ja moni
maamme yrityksistä odottaa jatkajia. Nuoret puolestaan ovat hankkineet
korkeakoulututkinnon. Kuitenkin vain kolme prosenttia akateemisesti
koulutetuista nuorista ryhtyy yrittäjiksi.

Korkeakoulutusta ja yrittäjyyttä ei nähdä mahdollisena yhdistelmänä. Itse
olen sitä mieltä, että yrittäjyyden alkusysäys pitää saada heti opintojen
alussa, jotta opiskelija voi kypsytellä ajatusta yrittäjäksi ryhtymisestä.
Yrittäjyysopinnot antavat nuorelle valmiuksia työllistää itsensä omassa
yrityksessä. On tärkeää, että korkeakoulujen opinto-ohjelmissa on
riittävästi yrittäjyysopintoja.

Päättäjät, nyt järki käteen!

2006-09-30T09:58:00.000+03:00

Viime vuonna maakunnan yrittäjät esittivät maakuntaliitolle vakavan vetoomuksen koulutuksen järjestämisestä niin, että se vastaa entistä paremmin elinkeinoelämän tarpeita. Maakuntaliitto otti haasteen vastaan ja se on pitänyt maakunnassa seutukunnallisia työseminaareja, joissa on pohdittu toisen asteen koulutuksen tulevaisuutta.

Minulle on vahvistunut vahvistumistaan näkemys, että meidän päättäjien on nyt katsottava silmästä silmään sitä tosiasiaa, että seutukuntamme toisen asteen koulutus on lähivuosina suurien haasteiden edessä.

Emme voi enää odottaa. Tekojen aika on nyt.

Pielisen Karjalan työseminaarissa varsinkin johtavat sivistystointen viranhaltijat toivat esiin tämän huolensa. Huoli näytti kuitenkin kaikuvan kuuroille korville. Käsittämätöntä! Meidän päättäjien on tiedostettava, että viranhaltijat ovat oikeassa.

Puheet yhteistyöstä eivät enää riitä. Eikä riitä se seminaarissa kuultu vastaus, että ”me pidämme lukiomme”. Miten ihmeessä me saisimme yhteistyön toimimaan?

Isäntäkuntamallissa on järkeä

2006-09-30T09:41:00.000+03:00

Maakuntaliiton seminaarissa mietittiin lukioiden siirtymistä koulutuskuntayhtymän alaisuuteen. Tilaisuus koettiin tärkeäksi. Käytiin vilkasta keskustelua. Jäätä ei kuitenkaan rikottu. Hanke tuntuu lähes mahdottomalta.

Nuoret kuitenkin vähenevät ja pienissä lukioissa alkaa olla vaikeata saada opetusryhmiä kasaan. Myös oppilaskohtaiset kustannukset nousevat kohtuuttomiksi. Opettajatilanne on nyt hyvä, mutta osa-aikaisuuteen siirryttäessä tulee vaikeuksia.

Minä olen vankasti isäntäkuntamallin kannalla. Se tuntuu Pielisen Karjalan seutukunnalla lähes ainoalta järkevältä tulevaisuuden ratkaisulta. Isäntäkuntamallissa opettajien työssäkäyntialuetta olisi koko seutukunta.

Ennusteiden mukaan vuonna 2020 koko seutukunnan peruskoulun päättävässä ikäluokassa on 220 oppilasta. Moneenko lukioon ja ammatilliseen kouluun siitä riittää oppilaita? Ihan varmasti ei riitä kaikkiin olemassa oleviin.

Metsän kierto ei saa hidastua

2006-09-29T23:00:00.000+03:00

Metsänhoitorästit uhkaavat kasvaa tulevina vuosina. Kestävän metsätalouden
rahoituslain mukaisia Kemera-varoja aiotaan leikata valtion ensi vuoden
talousarviosta viidellä miljoonalla eurolla. Myös metsäkeskusten ja Tapion
avustuksia esitetään supistettaviksi rahamäärällä, joka vastaa valtakunnallisesti 30-35 henkilötyövuotta.
Leikkaukset ovat viemässä pohjan Kansallisen metsäohjelman toteuttamiselta.
Metsänomistajille taimikonhoitoavustukset ovat kantohinnan jatke.

Saamieni tietojen mukaan maakuntamme taimikoiden ja nuorten metsien
hoitoaikatauluista ollaan jäljessä. Määrärahojen pieneneminen kohtelee
kaltoin juuri alueita, joilla on paljon nuoria metsiä. Hoitotyön
laiminlyönnit hidastavat metsän kiertoa, ja se heijastuu metsätalouden
kestävyyteen ja teollisuuden raaka-ainehuoltoon.

Metsänhoitotoimenpiteet ovat tarjonneet monille työtä ainakin osaksi vuotta.
Nyt vieraan työvoiman käyttö uhkaa vähentyä. Läheskään kaikki metsänomistajat eivät olosuhteiden vuoksi tee
parannustöitä itse, eivätkä he avustusten pienentyessä aina palkkaa
ulkopuolista työvoimaa. Tulevaisuuden kannalta yksityisten metsien
hoito-ohjelmien mukaiset toimenpiteet ovat tärkeitä, koska metsäteollisuuden
puuhuolto perustuu nykyistä enemmän juuri yksityismetsistä saatavaan puuhun.

Maatalouskomissaari harhateillä

2006-09-25T07:38:00.000+03:00

Maatalouskomissaari Mariann Fischer Boelin uhkaa poistaa Etelä-Suomen kansallisen maataloustuen. Komissaarin edessä ei pidä taipua. Se toisi liian monia ongelmia.

On tärkeää, että eteläisen Suomen leipävilja-, kotieläin- ja kasvihuonetuotantoon kohdistuva 141-tuki säilytetään. Se on jatkunut jo 11 vuotta. Sen loppuminen on jatkossa uhka itäisen ja pohjoisen Suomen 142-tuelle. EU:n maatalouskomissaarin uhkailut johtavat helposti sisäiseen vääntöön kansallisen tuen tasosta.

Tukien raja-alueilla tuottajat joutuvat eriarvoiseen asemaan. Tuen loppuminen on suoranainen uhka maamme elintarvikehuollon omavaraisuudelle.

Ruoan arvonlisäveroale pikaiseen valmisteluun

2006-09-24T07:35:00.000+03:00

Viime eduskuntavaalien ohjelmassa keskustalla oli ruoan arvonlisäveron alentaminen. Se olisi pitänyt kirjata selkeästi hallitusohjelmaan.

Nyt ruoan arvonlisäveron alentamista koskeva lain valmistelu on aloitettava jo tämän eduskunnan aikana. Suurimpien puolueiden on päästävä yksimielisyyteen alennusprosentista. Näin turvataan asian eteneminen seuraavaan hallitusohjelmaan.

Ruoan arvonlisäveron alentaminen kohtelee kaikkia tasapuolisesti. On myös valvottava, että alennus näkyy myös hinnoissa.

YIT-verkkopalveluilta kylmää kyytiä

2006-09-22T09:12:00.000+03:00

Viime aikaiset yt-neuvottelut johtavat YIT-verkkopalvelujen työntekijöiden irtisanomisiin. Mielestäni toimenpiteet vaarantavat jo riittävän yhteyksien huollon. Palvelut huononevat. Työpaikkansa säilyttävät joutuvat hoitamaan laajaa aluetta. Matka-ajoon menee työajasta huomattava osa.
Mikä pahinta, irtisanomiset koskevat kipeimmin maakuntamme suuren työttömyyden alueita.

Rakennerahastosta tukea infraan

2006-09-19T23:22:00.000+03:00

Maakuntahallitus päätti esittää tämän viikon maanantaina rahaa rataverkoston parantamiseen.

Jos päätös saa EU:n siunauksen, saadaan ensimmäisen kerran rakennerahastosta rahaa alueemme liikenneyhteyksien parantamiseen. Muutamissa maakunnissa näin on menetelty jo edellisellä rahoituskaudella. Suunta on oikea.

Tavoite 1-ohjelman tavoitteena on tukea sosioekonomista kehitystä Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asutuilla alueilla. Meidän osaltamme se tarkoittaa yritystoiminnan, osaamisen ja työllisyyden edistämistä sekä maaseudun ja kalastuksen kehittämistä.

Meidän on tulkittava tulevaisuudessa laajemmin rahoitusperusteita. Näin saamme rahat käytettyä meidän kannaltamme tarkoituksenmukaisesti.

Maanantain päätöksellä suunnatuilla EU-rahoilla nopeutetaan Kesälahti - Joensuu- välisen radan kulkuyhteyttä tuntuvasti. Hanke sisältää eritasoristeyksien ja uusien tieosuuksien rakentamisia. Hankkeelle odotetaan 1-2 miljoonan euron tukea. Kokonaiskustannusarvio on noin 14 miljoonaa euroa. Kansallisen rahoituksen osuus on vielä tuntuva.

Mielestäni hanke täyttää EU:n tavoitteet. Se edistää työllisyyttä ja parantaa yrityselämän edellytyksiä. EU:n alkutaipaleilla esim. Madeiralla on tehty hyvin massiivisia tie- ja tunnelirakennelmia kulkuyhteyksien parantamiseksi. Eu-rahoituksen osuus on ollut tuntuva. Suomen on toimittava aktiivisesti seuraavalla rahoituskaudella, että rakennerahastosta saadaan jatkossa tukea mm. meille tärkeisiin liikenneyhteyksiä kohentaviin hankkeisiin.

Valtion budjettiesityksessä lisää rahaa kunnille

2006-09-17T08:06:00.000+03:00

Pari havaintoa maan ensi vuoden talousarviosta

Viime viikolla Joensuussa esiteltiin maan ensi vuoden talousarviota. Huomiotani kiinnitti pari seikkaa, joihin haluan ottaa kantaa.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet nousevat ensi vuonna lähes 300 milj. euroa. Itä-Suomen osuus potista on 40 miljoonaa, josta Pohjois-Karjalan osuus on noin neljännes. Tuki määräytyy asukasluvun mukaan ja se tuntuu raskaalta kunnissa, joissa asukasluku vähenee niin kuin se tekee muun muassa Pielisen Karjalan kunnissa. Erityisen kovalta se tuntuu, kun muistaa, että samanaikaisesti näissäkin kunnissa sosiaali- ja terveydenhuollon kulut nousevat samoin kuin ne nousevat koko maassa.

Yhä useammin kuulee sanottavan, että Suomi käyttää niin vähän rahaa terveydenhuoltoon, että maa on pudonnut terveydenhuollossaan Välimeri –luokkaan. Lausahduksella halutaan kuvata hoidon huonoa tasoa. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä Suomen terveydenhuolto on maailman huippuluokkaa. Meidän terveydenhuoltokulumme ovat alhaiset Euroopan tasolta katsoen, mutta se johtuu yksinomaan siitä, että terveydenhuollon palkat ovat alhaiset. Meidän onkin kiireesti lisättävä taloudellisia resursseja, jotta saamme hoitoalan palkkauksen ajan tasalle.

Talousarvion yhteydessä puhuttiin myös työttömien peruspäivärahasta. Se tasoa on nostettava, sillä alhainen taso vain kasvattaa toimeentulotuen kuluja. Näin siksi, että työmarkkinatuki on verotuksen ja vuokraan tulevan asumistuen jälkeen vähäisempi kuin viimesijainen toimeentulotuen perusosa ja asumisosa. Peruspäivärahaan on kiinnitettävä huomiota myös siksi, että Suomessa elää jo 120 000 lasta työttömyysturvan varassa. Tältä asialta ei pidä sulkea silmiään. Meillä on kevennetty verotusta viime vuosien aikana, nyt on järkevää helpottaa myös päivärahan verotusta.

Langattomat yhteydet koko maakuntaan

2006-09-12T21:47:00.000+03:00

92 prosenttia maakunnastamme on tällä hetkellä laajakaistan peitossa, mutta Pielisen Karjalan ja Ilomantsin taajamien ulkopuoliset alueet ovat yhä ilman laajakaistayhteyksiä.

On erittäin tärkeää, että saamme toimivat langattomat yhteydet koko maakuntaan, sillä perinteiset lankayhteydet ovat hitaita, eivätkä ne avaa kaikkia tiedostoja. Suuret operaattorit eivät myöskään ole laajentaneet langattomien yhteyksien tarjontaa maakuntaan, eikä valokaapelointi äärialueilla ole kannattavaa.

Aiemmin tänä vuonna Nurmes päätti olla hyväksymättä maakuntaliiton laajakaistatarjousta, mutta nyt tilanne on muuttunut. Aikaisemmasta tarjouskierroksesta ei ole enää sisällä valituksia ja olen alkanut olla yhä epävarmempi Digitan suhteen. Muun muassa olen useilta asiantuntijoilta kuullut, etteivät Digitan verkon ominaisuudet vastaa tämän päivän saatikka huomisen nopeusvaatimuksia.

Viimeisten tietojen valossa olen alkanut vahvasti kallistua kannattamaan uutta kilpailuttamista. Meidän on nyt käännyttävä nöyrästi maakuntaliiton puoleen ja tiedusteltava, löytyisikö sieltä vielä rahoitusta hankkeelle. On myönnettävä, että teimme taannoisen kielteisen päätöksen puutteellisen tiedon varassa.

Veteraanijuhlassa koettiin yhteyttä

2006-09-12T21:13:00.000+03:00

Viikonloppu ja Nurmeksen veteraanijuhla ovat nyt takana päin. Juhlassa kävi kahden päivän aikana 1300 ihmistä. Tunnelma oli lämmin ja ohjelma vaikuttava. Molempina päivinä hevosvetoinen tykistö ajoi asemiin ja ampui kuusi laukausta. Sama operaatio tehtiin myös nykyisellä kalustolla. Etenkin poikia näyttivät kiinnostavan kalusto ja sodanaikaiset varusteet.

Veteraanien haastattelut tekivät vaikutuksen. Myös virolaisten kohtalo kosketti. Virolaiset olivat joutuneet kotimaahansa palattuaan jopa kymmeneksi vuodeksi Siperiaan. Haastatellut eivät kertoneet paljonkaan Siperian kokemuksistaan, mutta tuskan kiristämät kasvolihakset puhuivat omaa kieltään. Siltä reissulta kaikki eivät selvineet hengissä.

Kiitosjuhla saavutti tavoitteensa. Uskon, että se oli mieleenjäävä tapahtuma kaikille nuorille, jotka olivat paikalla. Minuun se valoi entistä enemmän uskoa perinnetyön tärkeyteen tässä kansainvälistyvässä yhteiskunnassa.

Kansainvälisyys tekee perinnetyöstä tärkeää

2006-09-08T19:35:00.000+03:00

Viime aikoina olen pohtinut paljon perinteiden arvoa ja sitä, miten perinteitä voisi siirtää nuorille. Uskon, että kansainvälistyvässä yhteiskunnassa perinnetyöstä on tullut entistä tärkeämpää. Meidän on tunnettava oma lähihistoriamme. Sitä kautta saamme terveen itsetunnon ja voimme olla ylpeitä suomalaisuudesta maailman kansalaisten joukossa.

Lähihistoriamme parhaita perinteitä vaaliessamme meidän on pyrittävä samanlaiseen yhteyteen, jota veteraanit tunsivat isänmaata puolustaessaan. Yhtenäisyys on meidän voimamme myös tänään, kun vastaamme kyläksi muuttuneen maailman haasteisiin. Sellaisiinkin, joihin eduskunta on ihan näinä päivinä vastannut tehdessään päätöstä lähettää suomalaisia sotilaita Libanoniin.

Asiakeskeisyys estää likaisen pelin

2006-09-05T11:27:00.000+03:00

Jotkut vaaleissa ehdolle asettuneista tuntuvat pelkäävän, että vaalitaistelusta tulee likaista. Niin voi tietysti käydä, mutta likaisen pelin mahdollisuus vähenee, kun etusijalla ovat asiat, eivät ihmiset.

Minulle politiikka on aina ollut asioiden, nimenomaan yhteisten asioiden hoitamista. Asioita olen aina pitänyt etusijalla ja tehnyt työtä asiakeskeisesti. Kun lähtökohta on ollut tämä, riidelleet ovat asiat, eivät ihmiset. Siksi myös sopu ja kompromissi on ollut helpompi löytää neuvotellen.

Näissä vaaleissa olen nostanut tärkeiksi asioiksi arvokkaan vanhuuden, hyvän terveydenhuollon ja turvatun tulevaisuuden. Vanhuus, terveydenhuolto ja tulevaisuus ovat nekin asioita, jotka herättävät monissa pelkoa. Haluan olla poistamassa pelkoa niiden ympäriltä. Myös niiden kohdalla tyydyttävät ratkaisut löytyvät muiden kanssa neuvotellen.

Yrittäjyys lisää kuntien verotuloja

2006-09-01T20:01:00.000+03:00

Me elämme nyt vakaata tasaisen kasvun aikaa, sillä Suomen teollisuudella menee hyvin, vaikka suuret yritykset jatkavat tuotannon siirtämistä halvempiin maihin ja lähemmäksi maailman markkinoita. Kunnat kuitenkin vaikeroivat talouksiensa kanssa.

Työpaikat ja yrittäjyyden lisääminen ovat ainoita keinoja lisätä maaseutumaisten kuntien verotuloja. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä on saatava lisää, sillä ne tuovat kuntiin elinvoimaa ja työtä. Lisäksi meidän on aika tarkastella aluepoliittisia näkökohtia uudelleen. Myös valtion ja kuntien suhdetta on muutettava, jotta palvelut saataisiin turvattua.

Meidän on myös pyrittävä vähäisempään energiariippuvuuteen. On kehitettävä kotimaista energiapolitiikkaa siihen suuntaan, että saamme kilpailukykyisesti bioenergiaa. Sen osuuden kasvu sekä yleisten- että liikennepolttoaineiden joukossa on turvattava.

Tuloverotuksen alentaminen voi syventää eriarvoistumista

2006-08-28T14:02:00.000+03:00

Onko tuloverotuksen laskeminen ainoa tie suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi? Tämä on kysymys, joka askarruttaa monia.

Suomalaisen yhteiskunnan toimivuus perustuu yhteisöllisyyden korostamiseen ja siihen, että me huolehdimme toisistamme. Tässä on keskustalainen ideologia ollut koko itsenäisyyden ajan avainasemassa; se on lähtenyt siitä, että paremmin ansaitsevien on kannettava prosentuaalisesti suurempi vastuu pohjoismaisen hyvinvoinnin jakamisessa tasavertaisesti kansamme eri tasoille.

Viime aikoina hallitus on laskenut palkkatuloverotusta lähemmäksi EU:n keskitasoa. Siinä on onnistuttu erinomaisesti niin, että valtion talous on tasapainossa ja samalla on tullut uutta toimeliaisuutta elinkeinoelämään. On kuitenkin muistettava, että mahdollisesti tähän on päästy suotuisan yleisen suhdanteen ja oikeiden rakenteellisten päätösten ansiosta.

Jatkossa on nähtävissä yhteiskunnan kaksinapaistuminen, joka koskee niin ihmisiä kuin alueitakin: jako paremmin ja heikommin pärjääviin. Mitä tapahtuu sitten, kun noususuhdanne hiipuu ja suuret ikäluokat ovat kokonaisuudessaan eläkkeellä? Jotta vastaus olisi positiivinen, alueellinen tasapainottaminen ei saa olla vain menneiden aikojen aluepolitiikkaa, vaan sille on löydettävä jatkossa oma roolinsa yhtenä yhteiskuntapolitiikan osana.

On tulevaisuuden haaste estää eriarvoistumisen syveneminen. On mietittävä tarkkaan, mitä tulolähteitä ei voi muuttaa ilman, että samalla kajotaan johonkin tärkeään. Tarkoitan, että jos tuloverotuksen osuutta lasketaan, johtaa se raskaampaan verotukseen muualla - tullaan pääomaverotuksen alueelle tai nostetaan kulutuksen verotusta, joka koskee välttämättömien tarvikkeiden hankitaa ja sitä kautta voimakkaimmin vähätuloisiin. Autoilijat? Helppo saalis. Myös kunnallisverotuksen kiristäminen tulee väistämättä vastaan, ja se taas kohdistuu voimakkaimmin pienituloisiin.

Teitten rappeutuminen suuri huoli

2006-08-24T22:05:00.000+03:00

Lomani aikana liikuin moottoripyörällä muutaman tuhat kilometriä vertailemalla maakuntamme teiden kuntoa naapurimaakuntien teihin.Ikäväkseni voin todeta, että Pohjois-Karjalan tiet ovat huonommassa kunnossa kuin naapureitten. Parhaat tiet ovat Lapissa.

Savossa ja Kainuussa on tasaisesti investoitu teihin myös äärialueilla. Meillä tehdään sivualueilla vain välttämättömät korjaustoimenpiteet. Kuutostietäkin petrataan paikkapäällysteillä. Viime kesänä Sotkamon puolella uusittiin saman tien pintaa kymmeniä kilometrejä.

Pielisen Karjalan ainut suurempi hanke taitaa tällä hetkellä olla kauan kaivattu Kolin tien peruskorjaus. Akkosalmeen Nurmeksessa ei sitten saada kevytliikenneväylää millään. Sonkajärven ja Iisalmen välillä Matkusjokeen on rakennettu kevytliikenneväylä vieressä olevan kyläkoulun lakkauttamisesta huolimatta. Iisalmessa Nerohvirralle rakennetaan kevytliikenneväylä. Alue on asutukseltaan samanlaista kuin Valtimon Neitivirran seutu. Laakajärven eteläpuolella Jyrkällä on vedetty uutta asfalttia viitostielle päin ja Sotkamon suuntaan. Keskiviivan maalaus on kylläkin vielä tekemättä. Kun siirrytään Valtimon puolelle, tie muuttuu sorapintaiseksi. Voin väittää, että Nurmeksen Salmenkylä on paljon vireämpää aluetta. Kylälle johtavan yhdystien Kuopion tieltä voi käydä kokemassa ken haluaa.

Jatkossa maakuntamme tiemäärärahoja pitää jakaa tasaisemmin koko maakunnan alueelle. Vaikka yksityisteihin onkin saatu lisää rahaa, niin kylien väliset maantiet uhkaavat päästä surkeaan kuntoon. Ne ovat tärkeitä reittejä puutavaran kulun kannalta. Suurtilojen viljelykset ovat hajallaan. Koneita joudutaan siirtelemään pitkiäkin matkoja. Teitten huono kunto hidastaa siirtymisiä ja nopeuttaa jopa koneitten rikkoontumista.

Rengasmatka Kiteelle

2006-08-24T21:39:00.000+03:00

Lomani viimeisen viikonlopun aloitin varhain viime lauantaiaamuna moottoripyörällä suuntana Kitee. Matkalla oli pari tietyömaata: Kontiolahdella rakennetaan kaivattua eritasoristeystä ja Joensuun eteläpuolella uusitaan 6-tie useamman kilometrin matkalta. Ratkaisuhan nopeuttaa pendelöintiä. Kallis, mutta tarpeellinen - tuumaan.

Kiteellä olikin menossa elotori. Mainio keskustaväen järjestämä tapahtuma. Pekka Nousiainen piti hyvän puheen kiinnittämällä huomiota meille tärkeisiin asioihin. Tarvitaan todella uutta aluepolitiikkaa, jotta pienet kunnat saavat uusia työpaikkoja PK-yritysten kautta. Iso raha kun tahtoo jäädä isoihin keskuksiin ja yliopistokaupunkeihin. Hallituspuolueena meidän pitää pystyä osoittamaan korvaan merkittyä rahaa maakuntien äärialueille. Torilla söin ruishuttua. Puurosta innostuneena ostin takakonttiin torin antimia, ruisjauhoja ja muita tykötarpeita. Niistäpä on hyvä keittää puuro ensi talven aamuina, kun lähtee vaalikiertueelle.Muistuu mieleen torin leppoisa tunnelma.

Matka jatkui Ahvenisen kautta Lieksaan. Siellä oli motoristien kokoontumisajot. Partasen Lauri oli siellä järjestelyvastuussa. Vaihdoimme hänen kanssaan kuulumisia. Heitin leikkimielisessä kisassa moottoripyörän takarengasta. Yllätyin tuloksesta. Taisin olla toisena, kun läksin jo ajelemaan seuraavaan kohteeseen.

Riihivaaralla Lipinlahdessa olivat menossa jokamiesluokan ajot. Ehdin seurata loppukilpailut. Oman kaupungin ajajat pärjäsivät kisoissa mainiosti.

Riihivaaralta ei ollutkaan enää pitkä matka mökille Kuokanvaaraan lämpimään saunaan. Taakse oli jäänyt yli 400 kilometriä maakuntamme eritasoisia teitä. Kylläpä sauna teki hyvää kipeytyneille niskalihaksille.

Valtio mukaan hoitohenkilökunnan palkkaremonttiin

2006-07-04T15:30:00.000+03:00

Hoitohenkilökunnan vaje on jo arkipäivää. Tilanne pahenee suurten ikäluokkien eläköityessä. Suomen terveydenhoitojärjestelmä on laadultaan maailman huippuluokkaa. Kuitenkin maamme käyttää asukasta kohti eurooppalaisittain keskivertoa vähemmän rahaa terveydenhoitoon. Se ei selity erityisellä tehokkuudella, vaan hoitoalan palkkauksen jälkeen jäämisestä muista maista.

Tiimityötä – kaksi eri palkkaustapaa

Lääkäreiden työehtosopimus perustuu peruspalkkaukseen ja toimenpidepalkkaukseen. Järjestelmää on kehitelty jo yli kymmenen vuotta. Sen toimivuus on nähty mielekkääksi. Järjestelmä pitäisi pystyä laajentamaan myös hoitajapuolelle. Tämän päivän työskentely monella terveydenhoitosektorilla on tiimi- ja parityöskentelyä.. Yleensä lääkärijohtoisessa, hoitotoimenpiteitä tuottavassa tiimissä, lääkäri työskentelee urakkapalkalla ja hoitaja(t) tuntikorvauksella. Tilanne ruokkii näkemyserojen syntymistä. Tilanne on vähän sama, jos tehtaassa laitetaan urakkalainen ja tuntilainen vuoronperään liukuhihnalle.

Hoitopuolelta siirtyy paljon nuoria ulkomaille parempien työehtosopimusten pariin. Heillä on Suomessa hankittu hyvä koulutus. Varsinkin Tehyä kohtaan paineet kasvat kotimaassamme. Kaikilla terveydenhoidon aloilla ei voida toteuttaa toimenpide- tai tulospalkkausta. Siellä, missä se voidaan tehdä, ryhdyttäköön asiaa valmistelemaan.

Hoitohenkilökunnalle ylimääräinen tasokorotus

Julkinen terveydenhoitojärjestelmän piirissä työskentelevä hoitohenkilökunta tarvitsee ylimääräisen valtakunnallisen tasokorotuksen. Lääkäreiden palkkausta on hoidettu kuntoon paikallisilla sopimuksilla. Yhden ammattijärjestön voimat eivät yksin riitä korjaamaan hoitajien palkkauksen tasokorotusta. Asian ratkaisemiseksi valtion talousarvioon on varattava riittävästi rahaa tasokorotuksen suorittamiseksi. Kuntien talous ei yksin kestä tarvittavaa palkkaremonttia.

Ensi talven keskeisiä puheenaiheita vaalikentillä ovat verokevennykset. Tulovero onkin alentunut edellisten ja nykyisen hallituksen aikana. Onko sitä enää tarvetta keventää työllisyyden hoitamiskeinona? Pystymmekö tuottamaan riittävät palvelut. Kunnallisveron ansiotulovähennystä on myös korotettu, mikä on oikein pieni- ja keskituloisten kannalta. Siitä taas ovat kärsineet alhaisen tulokannan kunnat. Valtion täysimääräisestä kompensaatioista on ristiriitaisia tietoja. Kohteleeko se kaikkia kuntia tasapuolisesti? Monen kunnan todellinen tuloveroprosentti on 13-14.

Valtion autettava kuntia hoitamaan asia kuntoon

Paljonko esimerkiksi Pohjois-Karjalan keskivertoihminen hyötyy valtion tuloveron alentamisesta? Vuonna 2004 esimerkiksi Joensuun keskimääräinen veronalainen ansiotulo oli 11180, Nurmeksen 8805 ja Polvijärven 7430 euroa asukasta kohti. Kauniaisen vastaavat luvut olivat 24660, Espoon 18315 ja Kuopion 12030 euroa. Tänä vuonna valtion veron alaraja on 12200 euroa. Kuten maakuntamme luvuista käy ilmi, aika harva pääsee nauttimaan valtion tuloveroprosenttien laskemisesta.

Terveydenhuolto ja sosiaalitoimi lohkaisevat monien kuntien käyttömenoista yli puolet. Kuntien on pystyttävä hoitamaan myös muut sen toimialaan kuuluvat palvelut ja lisäksi pidettävä infra kunnossa. Siksi terveydenhuollon palkkauskysymys on hoidettava isona kokonaisuutena, osittain valtion rahoittamana. Kunnat eivät pysty sitä yksin hoitamaan.

Hei, olen Matti Nurmeksesta

2006-05-29T00:10:00.000+03:00

Olen Matti Nurmeksesta.

Tämä on vaaliblogini. Täällä kerron itsestäni, ja täällä voimme jo ennen vaaleja vaihtaa yhdessä ajatuksia.

Blogini nimi on "- taitoa, kokemusta, sydäntä - ". Se on vaalisloganini, jonka tarjoan Sinulle. Sinä päätät vaaliuurnilla, oletko samaa mieltä.

Kirjoitan blogiini lähes päivittäin. Pysy mukana. Ole samaa mieltä. Ole eri mieltä, väitä vastaan, intä. Kannata. Herätä keskustelua.

Terveisin Matti Kämäräinen