4.7.06

Valtio mukaan hoitohenkilökunnan palkkaremonttiin

Hoitohenkilökunnan vaje on jo arkipäivää. Tilanne pahenee suurten ikäluokkien eläköityessä. Suomen terveydenhoitojärjestelmä on laadultaan maailman huippuluokkaa. Kuitenkin maamme käyttää asukasta kohti eurooppalaisittain keskivertoa vähemmän rahaa terveydenhoitoon. Se ei selity erityisellä tehokkuudella, vaan hoitoalan palkkauksen jälkeen jäämisestä muista maista.

Tiimityötä – kaksi eri palkkaustapaa

Lääkäreiden työehtosopimus perustuu peruspalkkaukseen ja toimenpidepalkkaukseen. Järjestelmää on kehitelty jo yli kymmenen vuotta. Sen toimivuus on nähty mielekkääksi. Järjestelmä pitäisi pystyä laajentamaan myös hoitajapuolelle. Tämän päivän työskentely monella terveydenhoitosektorilla on tiimi- ja parityöskentelyä.. Yleensä lääkärijohtoisessa, hoitotoimenpiteitä tuottavassa tiimissä, lääkäri työskentelee urakkapalkalla ja hoitaja(t) tuntikorvauksella. Tilanne ruokkii näkemyserojen syntymistä. Tilanne on vähän sama, jos tehtaassa laitetaan urakkalainen ja tuntilainen vuoronperään liukuhihnalle.

Hoitopuolelta siirtyy paljon nuoria ulkomaille parempien työehtosopimusten pariin. Heillä on Suomessa hankittu hyvä koulutus. Varsinkin Tehyä kohtaan paineet kasvat kotimaassamme. Kaikilla terveydenhoidon aloilla ei voida toteuttaa toimenpide- tai tulospalkkausta. Siellä, missä se voidaan tehdä, ryhdyttäköön asiaa valmistelemaan.

Hoitohenkilökunnalle ylimääräinen tasokorotus

Julkinen terveydenhoitojärjestelmän piirissä työskentelevä hoitohenkilökunta tarvitsee ylimääräisen valtakunnallisen tasokorotuksen. Lääkäreiden palkkausta on hoidettu kuntoon paikallisilla sopimuksilla. Yhden ammattijärjestön voimat eivät yksin riitä korjaamaan hoitajien palkkauksen tasokorotusta. Asian ratkaisemiseksi valtion talousarvioon on varattava riittävästi rahaa tasokorotuksen suorittamiseksi. Kuntien talous ei yksin kestä tarvittavaa palkkaremonttia.

Ensi talven keskeisiä puheenaiheita vaalikentillä ovat verokevennykset. Tulovero onkin alentunut edellisten ja nykyisen hallituksen aikana. Onko sitä enää tarvetta keventää työllisyyden hoitamiskeinona? Pystymmekö tuottamaan riittävät palvelut. Kunnallisveron ansiotulovähennystä on myös korotettu, mikä on oikein pieni- ja keskituloisten kannalta. Siitä taas ovat kärsineet alhaisen tulokannan kunnat. Valtion täysimääräisestä kompensaatioista on ristiriitaisia tietoja. Kohteleeko se kaikkia kuntia tasapuolisesti? Monen kunnan todellinen tuloveroprosentti on 13-14.

Valtion autettava kuntia hoitamaan asia kuntoon

Paljonko esimerkiksi Pohjois-Karjalan keskivertoihminen hyötyy valtion tuloveron alentamisesta? Vuonna 2004 esimerkiksi Joensuun keskimääräinen veronalainen ansiotulo oli 11180, Nurmeksen 8805 ja Polvijärven 7430 euroa asukasta kohti. Kauniaisen vastaavat luvut olivat 24660, Espoon 18315 ja Kuopion 12030 euroa. Tänä vuonna valtion veron alaraja on 12200 euroa. Kuten maakuntamme luvuista käy ilmi, aika harva pääsee nauttimaan valtion tuloveroprosenttien laskemisesta.

Terveydenhuolto ja sosiaalitoimi lohkaisevat monien kuntien käyttömenoista yli puolet. Kuntien on pystyttävä hoitamaan myös muut sen toimialaan kuuluvat palvelut ja lisäksi pidettävä infra kunnossa. Siksi terveydenhuollon palkkauskysymys on hoidettava isona kokonaisuutena, osittain valtion rahoittamana. Kunnat eivät pysty sitä yksin hoitamaan.

2 Kommentit:

Anonymous Anonyymi said...

Eikös ne Norjaan lähteneet hoitajat ole jo tulossa kipin kapin tänne Suomeen takaisin?

Minusta rahalla ei tätä asiaa korjata, vaan tarvitaan syvällistä arvokeskustelua. Viiden prosentin tulokorotus helpottaa hetkeksi, mutta sitten taas on tuska sama. "Lisää liksaa, meitä ei arvosteta"

syyskuuta 12, 2006  
Blogger Matti Kämäräinen said...

Kyllä varmasti arvokeskustelua tarvitaan. Euro on kuitenkin kova konsultti. Lääkäreiden palkkauksen kohdalla se on jo nähty. Pienet yksiköt joutuvat lähivuosina rekrytointivaikeuksiin. Korvaan merkittyä rahaa palkkauksen saattamiseksi eurooppalaiselle tasolle.

syyskuuta 12, 2006  

Lähetä kommentti

<< Alkuun