Valtion budjettiesityksessä lisää rahaa kunnille

Pari havaintoa maan ensi vuoden talousarviosta

Viime viikolla Joensuussa esiteltiin maan ensi vuoden talousarviota. Huomiotani kiinnitti pari seikkaa, joihin haluan ottaa kantaa.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet nousevat ensi vuonna lähes 300 milj. euroa. Itä-Suomen osuus potista on 40 miljoonaa, josta Pohjois-Karjalan osuus on noin neljännes. Tuki määräytyy asukasluvun mukaan ja se tuntuu raskaalta kunnissa, joissa asukasluku vähenee niin kuin se tekee muun muassa Pielisen Karjalan kunnissa. Erityisen kovalta se tuntuu, kun muistaa, että samanaikaisesti näissäkin kunnissa sosiaali- ja terveydenhuollon kulut nousevat samoin kuin ne nousevat koko maassa.

Yhä useammin kuulee sanottavan, että Suomi käyttää niin vähän rahaa terveydenhuoltoon, että maa on pudonnut terveydenhuollossaan Välimeri –luokkaan. Lausahduksella halutaan kuvata hoidon huonoa tasoa. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä Suomen terveydenhuolto on maailman huippuluokkaa. Meidän terveydenhuoltokulumme ovat alhaiset Euroopan tasolta katsoen, mutta se johtuu yksinomaan siitä, että terveydenhuollon palkat ovat alhaiset. Meidän onkin kiireesti lisättävä taloudellisia resursseja, jotta saamme hoitoalan palkkauksen ajan tasalle.

Talousarvion yhteydessä puhuttiin myös työttömien peruspäivärahasta. Se tasoa on nostettava, sillä alhainen taso vain kasvattaa toimeentulotuen kuluja. Näin siksi, että työmarkkinatuki on verotuksen ja vuokraan tulevan asumistuen jälkeen vähäisempi kuin viimesijainen toimeentulotuen perusosa ja asumisosa. Peruspäivärahaan on kiinnitettävä huomiota myös siksi, että Suomessa elää jo 120 000 lasta työttömyysturvan varassa. Tältä asialta ei pidä sulkea silmiään. Meillä on kevennetty verotusta viime vuosien aikana, nyt on järkevää helpottaa myös päivärahan verotusta.