Nöyrä kiitos äänestäjille, tukijoille ja lukijoille

Vaalit ovat ohi. Äänimäärä ei riittänyt edustajan paikkaan. Kiitän kaikkia äänestäjiä, tukijoita ja tämän blogin lukijoita menneestä kampanja-ajasta. Tämän viikon pidän lomaa ja ensi viikolla palataan normaaliin päiväjärjestykseen.

Yksi tavoite toteutui. Haastoin Lauri Kähkösen vuoden alkupuolella kisaan Pielisen Karjalan ääniherruudesta. Vaalimatematiikka on vain sellainen, että voitto tuossa kisassa toi minulle varasijan. Onnea Laurille.

Hyvää kevättä!

90 kirjoitusta, 18 000 lukijaa

Hyvät ystävät. Kun aloin pitää tätä blogia, en voinut aavistaa, minkälaisiin mittasuhteisiin se kasvaisi. Tähän päivään mennessä olen kirjoittanut 90 blogitekstiä, ja blogissa on käynyt noin 18000 ihmistä. Blogin suosio kertoo selvää kieltään siitä, että ihmiset ovat kiinnostuneita yhteisten asioiden hoidosta, toisin sanoen politiikasta.

Keskustelua blogissa ei ole syntynyt niin paljon kuin olin odottanut. Sen sijaan blogiasioista on keskusteltu puhelimessa ja palautetta on tullut paljon myös sähköpostitse.

Minulle itselleni on ollut tärkeää, että olen voinut blogissa puhua ihmisille suoraan, ilman välikäsiä. Blogia kirjoittaessani olen myös pystynyt hahmottamaan asioita ihan uudella tavalla. Olen ikään kuin tullut laaatineeksi "henkilökohtaisen hallitusohjelman". Sen on lukenut niin suuri määrä ihmisiä, että se velvoittaa minua pitämään kiinni siitä, mitä olen kirjoittanut mustaa valkoiselle.

Olen myös kiertänyt ahkerasti maakuntaa. Tämän vuoden puolella olen käynyt 150 tilaisuudessa tai tapaamispaikassa. Kun viime vuoden tilaisuudet ja vaalien valmistelevat taapaamiset lasketaan mukaan, kalenterissani on yhteensä noin 200 merkintää. Urakka on ollut kova, mutta kannustava. Olen saanut hyvän kuvan maakunnan ihmisten toiveista ja asioista, joita on pyrittävä kehittämään.

Rankan työrupeaman jälkeen toiveeni on tietysti, että niin moni lukija kuin mahdollista kirjoittaa äänestyslippuun numeron 49. Huomenna jännäämme sitten lopputulosta.

Kiitos lukijoilleni ja tukijoilleni, jotka ovat omalla panoksellaan mahdollistaneet tämän mittavan projekin. Seutukunta tarvitsee oman kansanedustajan. Nyt meillä on siihen mahdollisuus.

Suomalaiset eivät luota oikeuslaitokseensa

Suomessa ei ole korruptiota ja Suomi on oikeudenmukainen maa. Niin sanotaan. MTV4:n viime syksynä teettämä tutkimus kertoo kuitenkin toista.

Selvityksen mukaan Suomi saa väkilukuunsa nähden paljon langettavia tuomioita EU:n tuomioistuimessa. Suomelle annetaan myös moitteita lähes kaksi kertaa enemmän kuin muille maille keskimäärin. Langettavia päätöksiä tulee muihin pohjoismaihin verrattuna seitsenkertainen määrä. Luvut ovat aivan liian suuria muidenkin kuin minun mielestäni.

Suomalaiset eivät luota oikeuslaitoksensa korruptoitumattomuuteen. Sen kertoo puolestaan Transperency Internationalin raportti vuodelta 2003. Oikeuslaitosta vähemmän luottoa on vain kansallisella puoluejärjestelmällä. Vain Perussa, Indonesiassa ja Kamerunissa luotettiin Suomea vähemmän maan oikeuslaitokseen. Transperency Internationalin tutkimus on tehty 44 maassa, ja siihen on osallistunut yli 30 000 ihmistä.

Olen muistellut näitä tutkimuksia, koska viime päivinä kansalaisten oikeusturva on noussut esille vaalikentillä. Ihmiset ovat pohtineet, mikä on kansalaisen oikeusturva, kun perusoikeuksien peräämisestä alkaa loputon taistelu tuulimyllyjä vastaan? Monta kertaa oikeuksien hakeminen lakituvan kautta on niin kallista, ettei tavallisella kansalaisella ole siihen varaa, hän vain tyytyy kohtaloonsa.

Jos vastassa on vielä etuksiaan puolustamaan tottunut iso yhtiö tai julkinen palvelujen tuottaja - niin kuin usein on - jo pelkkä pelottelu suurilla kuluilla saa kansalaisen luopumaan oikeuksistaan. Kaikki tämä on saanut minut vakuuttuneeksi siitä, että jatkossa meidän on kehitettävä yhteiskuntaa niin, että jokaisella on mahdollisuus hakea oikeusturvaa kohtuukustannuksilla.

Valtio kuittaa opiskelijoilta miljoonien korkotulot

Noin 38 000 opiskelijaa saa epämiellyttävää postia Kelalta tänä keväänä. He nimittäin joutuvat palauttamaan valtiolle 42,2 miljoonaa euroa saamiaan opintorahoja, kun tulorajat ovat ylittyneet liikaa.

Ihmeelliseltä tässä asiassa tuntuu valtion perimä 15 prosentin korko. Sehän tarkoittaa sitä, takaisinperinnän yhteydessä valtio kuittaa 6 miljoonan euron korkotulot. Keskimääräinen palautuslaskun suuruus on 1 100 euroa.

Tulevalla hallituskaudella meidän on korotettava sekä opintorahaa että työssä käyvien tulorajaa. Myös opintotuen ja tulojen seurantajärjestelmää pitää kehittää, jotta ikäviltä takaisin perinnöiltä vältyttäisiin.

Vanhustenhuoltoa uusin silmin

Otin vanhustenhuollon parantamisen vaaliteemakseni jo kesällä, mutta keinoja parantamiseen ei ole ollut juuri tarjolla. Nyt sosiaali- ja terveysministeriön entinen kansliapäällikkö Markku Lehto on avannut vanhustenhuoltoon näkökulman, josta päästään sanoista tekoihin.

Lehto ymmärsi sen, että asiaa on lähestytty väärästä päästä, sillä tähän mennessä kuntien palvelurakenne ja henkilöstön määrä ovat määritelleet vanhusten palvelut. Lehdon mukaan on tehtävä tämälleen päinvastoin: kartoitettava ensin vanhusten tarpeet ja sitten sovitettava palvelut niihin. Yksinkertaista niin kuin nerokkaat oivallukset usein ovat.

Erityisen tärkeänä pidän sitä Lehdon esitystä, että vanhusten palvelujen tarpeen kartoittaa ulkopuolinen ja riippumaton asiantuntijaelin.

Epätasa-arvo terveydenhuollossa on poistettava

Suomella ei ole ylpeilemistä, sillä terveydenhuoltojärjestelmämme on hyvin epätasa-arvoinen. Länsimaista vain Yhdysvalloissa ja Portugalissa järjestelmä suosii samassa määrin rikkaita kuin Suomessa. Näin kertoo Stakesin tuore tutkimus.

Epätasa-arvon syy on terveyskeskusten lääkäripula, mutta myös kaksikanavainen rahoitusjärjestelmä. Yksityisiä lääkäripalveluja, joita maaseudulla ei juurikaan ole, käyttävät kaupunkilaiset ja varakkaampi väestö. Vähemmän varakkaille vielä Kelan korvauksen jälkeenkin jäävä omavastuuosuus on kohtuuttoman suuri. Siksi Kela-korvauksia pitää korottaa pikaisesti, jotta erot julkisen ja yksityisen hoidon välillä tasaantuisivat.

Terveyspalvelujen saatavuus varakkuuden mukaan sotii suomalaista oikeudenmukaisuutta vastaan. Se on myös kestämätön kehityssuunta siksi, että paljon hoitoa vaativat sairaudet kasaantuvat nimenomaan alempiin tuloluokkiin. Inhimillisesti ja kansantaloudellisesti on edullisinta antaa oikeaa hoitoa oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. Hoidon viivästyminen on raskasta ja se tulee myös tulee paljon kalliimmaksi. Laman aikana Suomessa säästettiin ennaltaehkäisevässä työssä. Nyt sinne on suunnattava lisää resursseja.

Kaikin voimin maakuntaa kehittämään

Katsoin iltauutiset. Vaasan yliopisto on tehnyt tutkimuksen seutukuntien kehityksestä aina 2040-luvulle saakka.

Tutkimuksen mukaan suuret seutukunnat kasvavat ja pienet taantuvat. Helsingin seutu kasvattaa eroaan muihin, ja Tampere kasvaa Turkua nopeammin.

Meidän maakuntamme arvioidaan taantuvan. Perloksen tilanne on painanut myös Joensuun seudun taantuvien alueiden joukkoon.

Hälytyskellot soivat! Tutkimusta vielä tarkemmin analysoimatta meidän on koottava kaikki voimat, jotta saamme maakuntamme myönteisen kehityksen jatkumaan. Seuraavalla hallituskaudella on toteutettava uuden työn ohjelma. Sen kautta saamme rahoitusta investointeihin, joilla luodaan uusia työpaikkoja meidän vahvoille alueillemme. Energiantuotanto, metsäkoneet, metsäteollisuus, kiviteollisuus, matkailu sekä elintarviketeollisuus ovat alueita, joilla meillä on varmasti tulevaisuutta.

Palaan aiheeseen myöhemmin.