27.2.07

Kuntauudistus on liian raskas toteuttaa kerralla

En ole koskaan ymmärtänyt, miten pelkkä kuntaliitos voisi vähentää palvelujen kustannuksia, jos palvelujen laatua ei heikennetä samaan aikaan. Pelkästään johtajien määrää vähentämällä ei saada niin paljon säästöjä, että ne vastaisivat koko ajan kasvaviin tarpeisiin. Meidän on nyt luotava seudullisia malleja, joilla palveluja tuotetaan: hajautettuja vastuukuntamalleja, kuntayhtymiä tai muita yhteisesti sovittuja malleja. Mahdolliset kuntaliitokset tapahtukoot, kun kunnat yhdessä niin sopivat.

Minun mielestäni palvelurakenneuudistus olisi ainakin aluksi voitu keskittää yksinomaan terveydenhuoltoon, sillä sen kustannukset ovat kuntien suurin menoerä, joka kasvaa koko ajan. Me tarvitsemme valtiolta lisärahoitusta nimenomaan terveyden- ja vanhushuoltoon. Yksistään lääketieteen kehittyminen nostaa terveydenhoitomenoja 5 prosenttia vuosittain, kun taas talous kasvaa korkeintaan 2-3 prosenttia vuodessa Jos tilanne jatkuu tällaisena, terveydenhuollon menot nousevat lähes kaksinkertaisiksi 15 vuodessa.

On esitetty sellaistakin, että joidenkin palvelujen tuottaminen voitaisiin saada halvemmaksi, jos väestöä keskitettäisiin pienelle alueelle, mutta nopeasta muuttoliikkeestä seuraisi enemmän ongelmia kuin hyötyä. Maa rakennettaisiin kahteen kertaan, muuttotappiokunnissa kodit menettäisivät arvonsa ja muuttovoittoalueilla asuntojen hinnat kohoaisivat pilviin. Siitä puhumattakaan, mitä ongelmia seuraisi, kun ihmiset repäistäisiin juuriltaan vieraaseen ympäristöön.

25.2.07

Uuden aluepolitiikan alku

Olen jo aikaisemmin kertonut viime viikolla puoluehallituksessa esitellystä uuden työn ohjelmasta. Torstaina sen hyväksyi ja julkaisi puoluehallituksen työvaliokunta. Ohjelmalla turvataan se, että täältä poissiirtyvien työpaikkojen tilalle saadaan uutta työtä. Se edellyttää talouden rakenteiden uudistamista, tuottavuuden parantamista ja yrittäjyyden vahvistamista.

Kun suomalaisen työn ohjelma toteutetaan, maan työllisyysaste voidaan nostaa reilusti yli 70 prosentin. Vain uusia työpaikkoja luomalla ja työttömyyttä vähentämällä voidaan kestävästi rahoittaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja tulonsiirrot.

Ohjelman mukaan kertaluontoisten menojen lisärahoitus olisi ensimmäisenä vuotena 130 milj. euroa, viimeisenä vuonna 145 milj. euroa ja koko vaalikauden aikana yhteensä 515 milj. euroa.

Lisäksi valtion varallisuutta voitaisiin sijoittaa säätiömallin pohjalta toimivan huippuyliopiston luomiseen. Elinkeinoelämä tekisi hankkeessa tiivistä yhteistyötä ja osallistuisi rahoitukseen. Uskon, että valtiovalta tässäkin tapauksessa jatkaisi yliopistojen yhteistyön hajauttamista. Meidän on tuotava vahvasti esille oman maakuntamme vahva metsä- ja energiaosaaminen.

21.2.07

"Uusi työn ohjelma" pikaisesti valmisteluun

Maakunnassa on herättänyt pettymystä se, että hallituksen rakennetukirahastosta ei riitä tukea maakuntakeskuksen ulkopuolisille kehityshankkeille. Uusi työn ohjelma, josta puolustusministeri Seppo Kääriäinen kertoi maanantaina, on apu juuri Perloksen tapahtumia seuraavien ongelmien ratkaisuun, koska sillä voidaan rahoittaa koko maakunnan yritysten kehityshankkkeita.

Meidän on nyt vain pidettävä huoli siitä, että vaalien jälkeinen hallitus toteuttaa uuden työn ohjelman pikaisesti ja että uuden työn luomiseen saadaan valtion rahaa. Ohjelma voidaan kattaa esimerkiksi osinkotuloilla.

Meillä Pohjois-Karjalassa voimavaroja on suunnattava niille aloille, jotka meillä ovat vahvoja kuten uuniteollisuus, energian tuotanto ja matkailu.

Hoitajien palkka on osa turvallista tulevaisuutta

Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymässä on jo vuosien ajan kiinnitetty huomiota siihen, että pätevää henkilöstöä riittäisi myös jatkossa. Hoitohenkilökunnan riittävä määrä on yksi osa turvallista tulevaisuutta. Enää asiassa ei pitäisi päivitellä, vaan ryhtyä tuumasta toimeen. Sama koskee myös vanhustenhuollon hoitohenkilöstöä.

SDP on esittänyt omassa vaaliohjelmassaan 20 000 uutta työntekijää hoiva-alalle. työntekijöitä varmasti tarvitaan lissää, mutta ensin on hoidettava naisvaltaisen palkkaus kuntoon selvällä tasokorotuksella. Myös palvelurakenneuudistuksen mukannaan tuomat mahdolliset muutokset palvelujen tuottamismenetelmiin on tutkittava. Sitten lähdetään lisäämään henkilöstöä.

Hoitajan ammatin arvotusta pitää nostaa, ja paras keino siihen on nostaa palkkatasoa. Olen edelleen sitä mieltä, että julkisen terveydenhuollon henkilöstölle pitää saada ylimääräinen valtakunnallinen tasokorotus. Se ei siis ole yksin kuntien asia, vaan tarvittava määräraha pitää varata talousarvioon.

Nyt on jo kiire. Hoitajapula on jo pitkään ollut arkipäivää. Ongelma vain pahenee, kun suuret ikäluokat alkavat jäädä eläkkeelle.

18.2.07

Kaksinapaistuminen ei ole oikein

Nurmeksen entinen sosiaalijohtaja Erkki Torppa ennusti jo 80-luvun alussa, että yhteiskunta jakautuu jyrkästi kahtia: a- ja b-luokan kansalaisiin. Tämä yhteiskunnan kaksinapaistuminen koskee myös alueita: on hyvin ja huonosti pärjääviä ihmisiä ja on myös hyvin ja huonosti pärjääviä alueita. Itse en henkilökahtaisesti hyväksy ihmisten enkä muidenkaan asioiden vastakkainasettelua. Elämme tasa-arvoyhteiskunnassa. Miten tasa-arvo toteutuu, on taas eri juttu.

Kaksinapaistuminen ei tunnu oikealta ja oikeudenmukaiselta kehitykseltä. Sitä vastaan on taisteltava. Alueiden kohdalla keinot löytyvät aluepolitiikasta. Se ei vain saa olla entisaikojen aluepolitiikkaa, vaan sille on löydettävä oma, toimiva roolinsa osana tämän päivän yhteiskuntapolitiikkaa.

Ihmisten kohdalla kyse on pitkälti rahan jakautumisesta: eläkkeistä, kunnallisverotuksesta, tuloverotuksesta, kulutuksen verotuksesta, autoilun verotuksesta. Näitä koskevien ratkaisujen kanssa on vain oltava todella tarkkana, sillä taloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen – tarkoitan sitä, että jos johonkin kajotaan, se vaikuttaa väistämättä jossakin muualla ja ehkä päinvastoin.

16.2.07

Päätöksillä parempaan terveyteen

Suomen terveydenhuollossa on useita kansainvälisesti arvostettuja menestystarinoita, joiden taustalla on järjestelmällinen ennaltaehkäisevä työ. Sydänkuolemien väheneminen Pohjois-Karjalassa on hyvä esimerkki ruokavalion ja liikunnan merkityksestä sepelvaltimosairauksissa. Nuorten hampaiden reikiintyminen lähes pysähtyi 1970-luvulla, kun aloitettiin fluoripurskuttelut ja suositeltiin xylitoli-purukumin käyttöä ja välipalojen vähentämistä. Lamavuosina valistustyötä jouduttiin vähentämään. Seurauksena lasten hampaat ovat alkaneet reikiintyä. Samanaikaisesti kauppojen hyllyt ovat täyttyneet entistä isommilla karkkipusseilla ja limsapulloilla. Tähän kun lisätään vielä liikunnan puute, voidaan siirtyä seuraavaan kappaleeseen.

Tuoreet uutiset kertovat aikuistyypin diabeteksen lisääntymisestä nuorilla. Uutisten olisi herätettävä koulut ja kunnat. Liikunnan lisääminen on parasta painon hallintaa, eikä sitä varten tarvitse perustaa kalliita urheiluhalleja. Lähellä oleva jäädytetty kenttä, hyvin hoidettu hiihtolatu ja tasainen asfaltti kesällä houkuttelevat hiihtämään ja luistelemaan. Kotimaisia terveellisiä elintarvikkeita pitäisi tukea verotuksellisin keinoin. Lähellä tuotettua ruokaa ei tarvitse kyllästää suoja-aineilla kuljetuksen ajaksi. Verotusta muuttamalla on mahdollista vaikuttaa myös alkoholin kulutukseen ja tupakointiin.

Politiikassa keskustellaan enemmän sairaanhoidosta, vaikka pitäisi puhua terveydenhuollosta ja terveyden edistämisestä kokonaisuutena. Isoja terveysvaikutuksia voidaan saada aikaan jo pienillä toimenpiteillä, mutta terveyden kohentuminen näkyy viiveellä eikä nopearytmisessä maailmassa ilmeisesti ole aikaa odottaa tuloksia kovin pitkään.

Terveysvalistuksen läpiviemiseksi kutsutaan koteja, kouluja, järjestöjä, yrityksiä ja yksittäisiä kansalaisia yhteistyöhön. Terveyden edistäminen on syytä ottaa seuraavan hallituksen yhdeksi poliittiseksi ohjelmaksi, ja siihen on varattava riittävästi taloudellisia resursseja, jotta kunnat voivat tehdä pitkäjänteistä työtä.

14.2.07

Hyvää ystävänpäivää!

Tämän vaaliblogini suosio on ylittänyt kaikki odotukset ja toiveet. Kiitokset siitä teille lukijoilleni. Teidän ansiostanne blogia on mukava kirjoittaa. Toivotan teille kaikille hyvää ystävänpäivää!

Tiesittekö muuten ystävänpäivän historiasta? Minä luulin, että se on amerikkalainen tapa, joka on levinnyt meillekin. Netti kertoo jotakin muuta. Ystävänpäivä on tosin tullut meille Amerikasta, mutta sen juuret lienevät jo muinaisessa Roomassa.

Ystävänpäivän englanninkielinen nimi, St. Valentines Day, kertoo puolestaan katolisesta marttyyrista, pyhästä Valentinuksesta, jonka muistopäivää on vietetty vuodesta 350 alkaen helmikuun 14. päivänä.

Suomessa ystävänpäivää alettiin viettää 1980-luvulla ja 1987 se merkittiin viralliseksi juhlapäiväksi kalenteriin.

10.2.07

Pikaisesti tuumasta toimeen

Työpaikkojen vähennykset elektroniikkateollisuudessa jatkuvat, kun yritykset vievät tuotantoa halpoihin maihin lähemmäksi markkinoita. Tällaisen rakennemuutoksen jatkuessa jo tehdyt toimenpiteet eivät riitä. Tarvitsemme uuden ohjelman, jolla luodaan työpaikkoja uusille aloille menetettyjen tilalle.

Pääministeri Matti Vanhanen on esittänyt, että uusi ohjelma voitaisiin rahoittaa myynti- ja osinkotuloilla. Kysymys olisi vain uudesta investointiohjelmasta, jolla valtion omaisuutta muutetaan uuteen muotoon luomaan työtä ja yrittäjyyttä. Omaisuus muutetaan uudeksi omaisuudeksi.

Pohjois-Karjalassa pääministerin ajatteluun sopivia, järkeviä investointeja ovat kaivostoiminta ja bioenergiatuotanto aina maaseudun metaanituotantoon asti. Nämä investoinnit pitää nyt tehdä etupainotteisesti, sillä pääministerin mukaan meillä on varaa niihin. Tässä asiassa on parempi on ryhtyä tuumasta toimeen kuin jäädä ihmettelemään maailman menoa ja katua myöhemmin tekemättä jättämisiä.

En halua amerikkalaista Suomea

En halua amerikkalaismallista Suomea, jossa on hyvin pärjääviä ja suuri syrjäytyneiden joukko. Siksi olen puoluevaltuuskunnassa joskus kritisoinut liian voimakkaita kannanottoja verotuksen keventämisestä. Se johtaisi vain siihen, että emme pystyisi turvaamaan riittävää sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää maakuntien reuna-alueilla. Kaikki tietävät myös, että vanhusten hoito vaatii jatkossa kunnilta entistä suurempia resursseja. Lisäksi on vaara, että syrjäytyminen vain kiihtyy markkinataloudessa, ja heikot ja vähempiosaoiset tippuvat hoijakasta.

Mistä yllä oleva tuli mieleeni? Siitä, kun Eero Heinäluoma hämmästeli television Lauantaiseuran haastattelussa keskustan ja kokoomuksen viimeaikaista lähentymistä. Hän väitti, että keskusta ajaa suuria veronalennuksia ja on unohtanut vanhus-, sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmat. Ei pidä paikkaansa.

Hämmästelin myös Heinäluoman viittauksia vaalien jälkeisiin hallituskumppaneihin. Hän pitää itseään lähes varmana seuraavana pääministerinä, vaikka vaalit ovat vasta edessä. Hän ei taida muistaa, että suuri osa kansasta haluaa Vanhasen jatkavan pääministerinä. Niin myös tapahtuu, kun keskustasta tulee vaaleissa suurin puolue. Jos SDP on toiseksi suurin, nykyinen hallituspohja saanee jatkokauden. Jos taas kokoomus on toiseksi suurin, se viitoittaa tien hallitukseen.

Matti Vanhasen matkassa Joensuussa ja Kiteellä ilahduin taas, että vaaliohjelmani teemat arvokas vanhuus ja hyvä terveyden huolto ovat osuneet oikeaan. Kun mukaan lisätään vielä kansaneläkkeiden ja pienten työeläkkeiden tasokorotus sekä eläkkeiden ja palkkojen verotuksen yhtenäistäminen, niin Heinäluoman vihjailut saavat jäädä omaan arvoonsa.

8.2.07

Tästä ollaan yhtä mieltä

Ilmastonmuutos otetaan nyt vakavasti. Kaikki seuraavat merkkejä: mitä tarkoitti pitkä ja sateinen syksy, tai mitä tarkoittaa se, että tänä talvena lunta on tullut vain nimeksi. Tällaisia kysymyksiä herää väkisinkin, kun kuuntelee ja lukee uutisia, joissa pohditaan, voidaanko talven laturetkiä olleenkaan järjestää lumen puutteen vuoksi. Nämä havainnot ovat vain esimerkki. Jokainen tietää luetella lisää muutoksen merkkejä.

Olen samaa mieltä pääministeri Matti Vanhasen kanssa, joka on painottanut, ettei ilmastonmuutosta ei pidä vähätellä. Asiaa on pohdittu useamman kerran myös Helsingin Sanomien pääkirjoituksissa.

Näyttää siltä, että muutos johtuu ihmisen omista toimista. Siksi meidän on nyt puututtava omiin tekemisiimme. Meillä Pohjois-Karjalassa se tarkoittaa muun muassa sitä, että maakuntahallituksen lausunnolle lähettämä luonnos bioenergiaohjelmaksi on otettava tosissaan. Jos olemme vihmerästi liikkeellä, voimme saada yhden Suomeen suunnitelluista suuremmista bioenergiavoimalaitoksista omaan maakuntaamme. Se on ihan mahdollista.

6.2.07

Vaalikamppailu kiihtyy

Vaalien lähestyminen alkaa näkyä kentällä. Kansanedustajaehdokkaat ovat vilkkaasti liikkeellä, monia on nähty täällä Ylä-Karjalan seudullakin. Myös itse teen vaalityötä todella vakavissani ja kiertelen maakuntaa. Paikasta toiseen siirryttäessä on aikaa ajatella omia motiivejani ja tavoitteitani.

Olen joskus aikaisemmin sanonutkin, että minulle politiikassa on aina ollut kyse yhteisten asioiden hoitamisesta. Tämä asenne on varmasti perua lapsuudenkodistani. Olen asiakeskeinen ihminen ja se on auttanut monessa tilanteessa. Riitaa ei ole päässyt syntymään, kun eri mieltä ovat olleet asiat, eivät ihmiset. Asiakeskeisyyden pidän mielessäni myös vaalityössä.

Myös omia vaaliteemojani olen miettinyt. Valitsin teemoiksi jo viime kesänä arvokkaan vanhuuden, tasa-arvoisen terveydenhuollon ja turvatun tulevaisuuden. Ajattelin, että jotakin on pahasti vialla, kun ihmiset tänä päivänä pelkäävät omaa vanhuuttaan ja muutenkin tulevaisuutta. Meidän on luotava maahamme sellainen ilmapiiri, että kaikki tuntevat ja tietävät olonsa turvatuksi. Että ketään ei jätetä tiepuoleen. Tässä asiassa on pistettävä pystyyn todellinen aivoriihi, jossa pohditaan maan asenneilmastoa. Asian tärkeys vain vahvistui käytyäni tänään sosiaali- ja terveysturvaa pohtivassa paneelissa Kiteellä.

4.2.07

Eväitä ja nokikahveja Nurmeksessa

Eilen pystytin kotani kotoisasti Nurmekseen. Nokikahveilla keskusteltiin jokapäiväisistä huolista ja tulevaisuudesta. Mielipiteitä vaihdettiin vilkkaasti, ja sain kannustusta ja eväitä vaalityöhön.

Ihmisiä kiinnosti, miten Joensuun seudun tukipaketti hyödyttää muuta maakuntaa. Kyllähän se hyödyttää, jos yritykset esimerkiksi pääsevät Joensuun seudulle asettuvien toimijoiden alihankkijoiksi. Toisaalta uhkana on, että myös äärialueiden yritykset siirtyvät lähemmäksi maakuntakeskusta. Silloin reuna-alueiden ongelmat vain korostuisivat. Tämä on kova haaste Pikesille. Mutta selvää on, että niin Perlos kuin tukipakettikin ovat meidän yhteinen asiamme.

Myös vanhojen autojen verotus päästöjen perusteella askarrutti nurmekselaisia. Minusta ei ole mitään järkeä säätää ylimääräisiä päästöveroja tai kalliimpaa käyttömäksua "yli-ikäisille", hyväkuntoisille ja hyvin huolletuille autoille. Se johtaisi vain siihen, että moni vähän ajava vanhus tai pienituloinen joutuisi luopumaan autostaan. Heidän olisi muutettava palveluiden perään taajamiin, kun joukkoliikenne täällä on hyvin vaillinainen tai puuttuu kokonaan.

Nurmeksenkin eläkeläiset ovat tyytymättömiä nykyiseen tilanteeseensa. Heidän tukimuotonsa ovat kehittyneet myönteisesti tällä hallituskaudella, mutta lääkeiden ja palvelujen hintojen nousu on syönyt etuudet. Eläkeläisten verotukseen tarvitaan nyt yhdenmukaisuutta, ja indeksijärjestelmää on kehitettävä tasapuolisesti palkansaajien indeksin kanssa.

Toistan tässä vaatimukseni, että kansaneläkkeeseen ja pieniin eläkkeisiin on saatava selvä tasokorotus. On turhaa ihmisen nöyryyttämistä juoksuttaa kovan elämäntyön tehnyttä eläkeläistä luukulta luukulle. Tämä asia pitää tulevien hallituskumppaneiden ymmärtää. Nyt ratkaisee vain raha. Muutos voidaan toteuttaa asteittain määrätietoisella politiikalla. Tämä on asia, jonka takana seison.

2.2.07

Yksi bioenergiavoimaloista Pohjois-Karjalaan!

Viikon alussa maakuntahallitus hyväksyi Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelman luonnoksen. Siitä löytyy uusia avauksia, joilla voimme lähteä hyödyntämään maakunnan vahvaa biomassaosaamista ja suuria suo- ja metsävarastoja. Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että yksi Suomeen suunnitelluista suuremmista bioenergiavoimalaitoksista pitäisi perustaa Pohjois-Karjalaan!

Viikon paras uutinen oli se, että Joensuu saa yli kahdeksan miljoonaa euroa kriisialueiden 22 miljoonan euron potista. Voimme olla tyytyväisiä Joensuun seudun saamaan tukeen.

Meidän on nyt lähdettävä kiireellä viemään jo valmiita hankkeita eteenpäin, jotta työttömiksi joutuvat saataisiin pysymään maakunnassa. Myös uudelleen koulutuksesta on huolehdittava.

Summa osoittaa myös, että yhteistyö maakuntaliiton, TE-keskuksen, Josekin ja maan hallituksen välillä on toiminut moitteettomasti. Myös hallituspuolueilla on ollut pyyteetön yhteinen tahto.

1.2.07

Inarin rajanylityspaikka vahvasti esille

Eilen eduskuntatalossa kokoontunut Itä-Suomen neuvottelukunta esittää Venäjän raja-alueyhteistyön tehostamista. Hallitusta kiirehditään varautumaan uusien kansainvälisten rajanylityspaikkojen avaamiseen. Uusina kohteina olivat esillä Lieksan Inarin ja Parikkalan rajanylityspaikat. Molemmat tukevat tavaraliikennettä ja turistimia.

Itä-Suomen maakuntien suurin huoli on kuitenkin se, että liikenneväylien investointeihin ja ylläpitoon on varattu liian vähän rahaa. Neuvottelukunta korosti, että investoinnit on toteutettava sen mukaisesti kuin vuosille 2004-2013 liikenneväyläpolitiikkaa linjannut ministerityöryhmä on esittänyt. Siellä on mm. valtatie 6:n korjaus Joensuun kohdalta ja radan peruskorjaus.

Itäistä Suomen hammaslääkäripula on alettu ottaa todesta. Se lämmitti mieltäni. Kansallinen terveysprojektikin on noteerannut hammaslääkäripulan. Itä-Suomen neuvottelukunta puolestaan esittää hammaslääketieteen opetuksen lisäämistä Oulun ja Kuopion yliopistoissa. Käytännössä opiskelijat ovat Oulun yliopistossa, mutta suorittavat osan opinnoista Kuopiossa. Lisäksi opiskelun jälkeen ja ennen laillistamista tulee yhdeksän kuukauden mittainen pakollinen terveyskeskuspalvelu.