Tuloverotuksen alentaminen voi syventää eriarvoistumista

Onko tuloverotuksen laskeminen ainoa tie suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi? Tämä on kysymys, joka askarruttaa monia.

Suomalaisen yhteiskunnan toimivuus perustuu yhteisöllisyyden korostamiseen ja siihen, että me huolehdimme toisistamme. Tässä on keskustalainen ideologia ollut koko itsenäisyyden ajan avainasemassa; se on lähtenyt siitä, että paremmin ansaitsevien on kannettava prosentuaalisesti suurempi vastuu pohjoismaisen hyvinvoinnin jakamisessa tasavertaisesti kansamme eri tasoille.

Viime aikoina hallitus on laskenut palkkatuloverotusta lähemmäksi EU:n keskitasoa. Siinä on onnistuttu erinomaisesti niin, että valtion talous on tasapainossa ja samalla on tullut uutta toimeliaisuutta elinkeinoelämään. On kuitenkin muistettava, että mahdollisesti tähän on päästy suotuisan yleisen suhdanteen ja oikeiden rakenteellisten päätösten ansiosta.

Jatkossa on nähtävissä yhteiskunnan kaksinapaistuminen, joka koskee niin ihmisiä kuin alueitakin: jako paremmin ja heikommin pärjääviin. Mitä tapahtuu sitten, kun noususuhdanne hiipuu ja suuret ikäluokat ovat kokonaisuudessaan eläkkeellä? Jotta vastaus olisi positiivinen, alueellinen tasapainottaminen ei saa olla vain menneiden aikojen aluepolitiikkaa, vaan sille on löydettävä jatkossa oma roolinsa yhtenä yhteiskuntapolitiikan osana.

On tulevaisuuden haaste estää eriarvoistumisen syveneminen. On mietittävä tarkkaan, mitä tulolähteitä ei voi muuttaa ilman, että samalla kajotaan johonkin tärkeään. Tarkoitan, että jos tuloverotuksen osuutta lasketaan, johtaa se raskaampaan verotukseen muualla - tullaan pääomaverotuksen alueelle tai nostetaan kulutuksen verotusta, joka koskee välttämättömien tarvikkeiden hankitaa ja sitä kautta voimakkaimmin vähätuloisiin. Autoilijat? Helppo saalis. Myös kunnallisverotuksen kiristäminen tulee väistämättä vastaan, ja se taas kohdistuu voimakkaimmin pienituloisiin.

Teitten rappeutuminen suuri huoli

Lomani aikana liikuin moottoripyörällä muutaman tuhat kilometriä vertailemalla maakuntamme teiden kuntoa naapurimaakuntien teihin.Ikäväkseni voin todeta, että Pohjois-Karjalan tiet ovat huonommassa kunnossa kuin naapureitten. Parhaat tiet ovat Lapissa.

Savossa ja Kainuussa on tasaisesti investoitu teihin myös äärialueilla. Meillä tehdään sivualueilla vain välttämättömät korjaustoimenpiteet. Kuutostietäkin petrataan paikkapäällysteillä. Viime kesänä Sotkamon puolella uusittiin saman tien pintaa kymmeniä kilometrejä.

Pielisen Karjalan ainut suurempi hanke taitaa tällä hetkellä olla kauan kaivattu Kolin tien peruskorjaus. Akkosalmeen Nurmeksessa ei sitten saada kevytliikenneväylää millään. Sonkajärven ja Iisalmen välillä Matkusjokeen on rakennettu kevytliikenneväylä vieressä olevan kyläkoulun lakkauttamisesta huolimatta. Iisalmessa Nerohvirralle rakennetaan kevytliikenneväylä. Alue on asutukseltaan samanlaista kuin Valtimon Neitivirran seutu. Laakajärven eteläpuolella Jyrkällä on vedetty uutta asfalttia viitostielle päin ja Sotkamon suuntaan. Keskiviivan maalaus on kylläkin vielä tekemättä. Kun siirrytään Valtimon puolelle, tie muuttuu sorapintaiseksi. Voin väittää, että Nurmeksen Salmenkylä on paljon vireämpää aluetta. Kylälle johtavan yhdystien Kuopion tieltä voi käydä kokemassa ken haluaa.

Jatkossa maakuntamme tiemäärärahoja pitää jakaa tasaisemmin koko maakunnan alueelle. Vaikka yksityisteihin onkin saatu lisää rahaa, niin kylien väliset maantiet uhkaavat päästä surkeaan kuntoon. Ne ovat tärkeitä reittejä puutavaran kulun kannalta. Suurtilojen viljelykset ovat hajallaan. Koneita joudutaan siirtelemään pitkiäkin matkoja. Teitten huono kunto hidastaa siirtymisiä ja nopeuttaa jopa koneitten rikkoontumista.

Rengasmatka Kiteelle

Lomani viimeisen viikonlopun aloitin varhain viime lauantaiaamuna moottoripyörällä suuntana Kitee. Matkalla oli pari tietyömaata: Kontiolahdella rakennetaan kaivattua eritasoristeystä ja Joensuun eteläpuolella uusitaan 6-tie useamman kilometrin matkalta. Ratkaisuhan nopeuttaa pendelöintiä. Kallis, mutta tarpeellinen - tuumaan.

Kiteellä olikin menossa elotori. Mainio keskustaväen järjestämä tapahtuma. Pekka Nousiainen piti hyvän puheen kiinnittämällä huomiota meille tärkeisiin asioihin. Tarvitaan todella uutta aluepolitiikkaa, jotta pienet kunnat saavat uusia työpaikkoja PK-yritysten kautta. Iso raha kun tahtoo jäädä isoihin keskuksiin ja yliopistokaupunkeihin. Hallituspuolueena meidän pitää pystyä osoittamaan korvaan merkittyä rahaa maakuntien äärialueille. Torilla söin ruishuttua. Puurosta innostuneena ostin takakonttiin torin antimia, ruisjauhoja ja muita tykötarpeita. Niistäpä on hyvä keittää puuro ensi talven aamuina, kun lähtee vaalikiertueelle.Muistuu mieleen torin leppoisa tunnelma.

Matka jatkui Ahvenisen kautta Lieksaan. Siellä oli motoristien kokoontumisajot. Partasen Lauri oli siellä järjestelyvastuussa. Vaihdoimme hänen kanssaan kuulumisia. Heitin leikkimielisessä kisassa moottoripyörän takarengasta. Yllätyin tuloksesta. Taisin olla toisena, kun läksin jo ajelemaan seuraavaan kohteeseen.

Riihivaaralla Lipinlahdessa olivat menossa jokamiesluokan ajot. Ehdin seurata loppukilpailut. Oman kaupungin ajajat pärjäsivät kisoissa mainiosti.

Riihivaaralta ei ollutkaan enää pitkä matka mökille Kuokanvaaraan lämpimään saunaan. Taakse oli jäänyt yli 400 kilometriä maakuntamme eritasoisia teitä. Kylläpä sauna teki hyvää kipeytyneille niskalihaksille.