30.11.06

Nastarengasvero on leikkiä ihmishengillä

Tässä tulee terveisiä tielaitokselle ja nastarengasveroa suunnitteleville.

Kaksi viikkoa sitten maantiet olivat useampia päiviä jään peitossa; ei mikään harvinainen tilanne maassamme. Karjalanmaan pääkirjoituksessa perättiin tuolloin teiden liukkauden torjumista. Tämän aamun lehdessä tiepiiri antaa asiasta vastineensa. Minun terveiseni tielaitokselle ovat nämä. Olette tehneet hyvät sopimukset urakoitsijoiden kanssa, mutta kunnossapidon laadunvalvonta ontuu pahasti.

Olin nimittäin itse tuolla viikolla parina päivänä liikenteessä. Kokemuksesta voin kertoa, että hiekka- tai suola-autoja ei ollut liikkunut perjantai-iltana tai lauantaiaamuna 6-tiellä Kontiolahden pohjoispuolella. Sääennusteet olivat kuitenkin luvanneet liukasta keskiviikosta alkaen koko viikonlopuksi! Lisäksi sunnuntaina oli Liisan nimipäivä. Mitä muuta tästä voi sanoa kuin, että tiepiirillä on hyvä suunnitelma liukkauden torjuntaan, mutta kokemukset osoittavat, että käytännön toimia ei valvota.

Ja lisää terveisiä. Eilen luin, että nastarenkaille ollaan harkitsemassa erillistä veroa. Nastat kun kuluttavat asfalttia useiden miljoonien edestä vuositasolla. Samassa kirjoituksessa todettiin kuitenkin nastarenkaiden säästävän monia ihmishenkiä vuosittain. Onpa aikoihin eletty, kun teiden kunnossapidossa ollaan valmiita laskemaan hinta ihmishengelle ja määrittelemään, miten paljon ollaan valmiita ottamaan riskiä kustannustaloudellisista syistä! Eikö Konginkangas opettanut mitään?

Autoilijoita verotetaan jo liikaa. Pitkillä työmatkoilla polttoainekulut maksavat vuositasolla ison summan. Keskustelu mahdollisesta nastarengasverosta kannattaakin nyt lopettaa kokonaan. Kitkarenkaitten käyttö kylläkin lisääntyy vähitellen, mutta sääolojen muuttuessa nykyisiksi on oletettavaa, että jääkelit yleistyvät meidänkin korkeusalueella. Silloin kitkarenkaiden käyttö on uhkapeliä; ne nimittäin toimivat hyvin pakkasella, mutta vesijäällä ne ovat vaarallisia.'

29.11.06

Malttia poliisihallintolain uudistukseen!

Meneillään oleva poliisihallintolain uudistus merkitsee muun muassa paikallisen poliisin uudelleen organisointia. Uudistusta valmistelleen eduskunnan hallintovaliokunnan mielestä paikallispoliisin hallintoa voitaisiin alkaa uudistaa jo ennen kihlakuntajärjestelmän muuttamista.
Minä perään malttia uudistuksen kanssa. Nykyistä hyvin toimivaa organisaatiota ei pidä lähteä purkamaan ilman tarkkaa harkintaa. Meillä on ihan riittävästi esimerkkejä siitä, millaista jälkeä kiireellä toteutetut uudistukset tuottavat.

Tiedän, että maaseudun poliisikunnassa pelätään uudistuksen keskittävän niin päälliköiden kuin pienempienkin esimiesten vakanssit Joensuuhun, ja näin ajetaan palkat alas maaseudulla. Minulta on kysytty myös, miksi paikallinen osaaminen ja luottamus yritetään häivyttää, kun se on saatu pitkäjänteisellä työllä hankittua? Tässä on jo muutama näkökohta, joita uudistuksessa sietää pohtia.

Pohjois-Karjalassa uudistusta vaikeuttaa myös Pielinen, jonka takia matka täällä ovat pitkiä. Olen samaa mieltä poliisin kanssa: jo nyt kansalaisen avunsaanti Pielisen Karjalassa kestää vähintäänkin riittävän pitkään. Miten käy avunsaantimme sitten, kun toimintaa, tehtäviä ja henkilöstöä ohjataan Joensuuhun?

Kaiken kaikkiaan esille on noussut kysymyksiä, joita on pohdittava vakavasti ennen kuin lakia aletaan panna toimeen. Meidän on myös muistettava, että meillä on tehokas ja motivoitunut ammattikunta, joka tuntee seutukuntansa tarpeet – tässä toteutuu juuri se asiakaslähtöisyys, jota hallintovaliokunta on uudistuksessa painottanut.

Tutkimusten mukaan suomalaiset luottavat poliisiin. Uskon, että luottamus perustuu paljolti siihen työhön, jota paikallispoliisissa tehdään. Nyt meidän on korkea aika käydä se avoin ja rehellinen keskustelu, jota valiokunta on perännyt. Keskustelu, jossa kaikki vaihtoehtoiset mallit otetaan esille ja vakavaan harkintaan

24.11.06

Ongelmat rajanylityksessä on saatava loppumaan

Terveisiä Espanjasta. Olen loppuviikon ollut maakuntaliiton edustajana Euroopan Raja-alueiden liiton (AEBR) vuosikokouksessa Espanjan Pamplonassa.

On ollut mukava olla suomalainen, sillä maallamme on arvostettu asema AEBR:ssä. Arvostus johtuu varmasti siitä, että meillä on pitkä raja Venäjän kanssa. Täällä minulle on tullut selväksi, että viimeaikaiset ongelmat rajanylityksessä on saatava loppumaan. Euroopan autoteollisuuden vienti Suomen kautta Venäjälle kasvaa nimittäin koko ajan, ja autoteollisuus haluaa tuotteensa nopeasti asiakkailleen.

Meidän on saatava EU:lta rahoitusta ongelman ratkaisemiseksi. Suurin ongelma on Venäjän puolella, eikä ole Suomen tullilaitoksen ja valtion tehtävä rakentaa odotusalueita Venäjän hidasta ja byrokraattista tullia varten. Ongelma on pystyttävä ratkaisemaan yhdessä Venäjän kanssa. Sen on yksinkertaisesti lisättävä resursseja rajalle.

Pohjois-Karjalalle tärkeä rajanylityspaikka on Niirala. Sen kautta kulkevan liikenteen määrä on kasvanut koko ajan. Suomen puoleinen tie on vaarallisen mutkainen ja kapea. Tien kunnon on vastattava kasvavien liikennemäärien mukanaan tuomiin haasteisiin.

Eilen hyväksyimme eri sektoreiden kehittämisohjelmat ja toimintasuunnitelmat tuleville vuosille.

Eilen päätettiin myös, että ensi vuonna AEBR:n vuosikokous pidetään Lappeenrannassa. Sitä ennen itärajan tulliongelmista on päästävä eroon, etteivät ne nouse tapahtuman keskeiseksi aiheeksi.

Hieman vielä Pamplonasta. Tämä kaupunkihan tunnetaan ennen kaikkea heinäkuun alussa pidettävistä juhlastaan, jossa härät juoksevat pitkin katuja. Vaarallisen näköisestä juhlasta on usein näytetty pätkiä Suomenkin televisiossa. Pamplona lasketaan osaksi Baskimaata, vaikka se ei sijaitsekaan Baskien itsehallintoalueella.

21.11.06

Kiitos 1939 - 1945 tuotto Nurmeksen nuorisotoimelle

Syyskuussa Nurmeksessa järjestetyn Kiitos 1939-1945 veteraanijuhlan tuotto lahjoitetaan Nurmeksen nuorisotoimelle. Juhlan tuotto on 1000-1500 euroa.

Nurmeksen juhla oli kaksipäiväinen. Vaikka sateinen ja tuulinen sää häiritsi juhlaa osallistujia oli toista tuhatta. Kiitosjuhla saavutti tavoitteensa; sillä siirrettiin veteraaniperinnettä nuoremmille sukupolville.

Tapahtumalle pistettiin piste tänään, kun juhlatoimikunta kokoontui viimeisen kerran. Otimme kaupungilta järjestelyjä varten 10 000 euron korottoman lainan henkilötakauksella. Laina maksettiin takaisin syyskuun lopussa. Siltä osin asia on kuitattu. Muutamia tilityksiä on vielä tulematta, mutta lopullinen rahasumma päästään luovuttamaan nuorisotoimella ensi vuoden alussa.

Juhla onnistui erinomaisen hyvin. Suuri kiitos siitä kuuluu lukuisille lahjoittajille, talkooväelle, puolustusvoimille ja tietenkin veteraaneille, lotille ja heidän läheisilleen. Kiitos.

18.11.06

Opintotuella, ansiotyöllä ja lainalla turvallisesti ammattiin

Kuulun ikäluokkaan, joka rahoitti opintonsa pääsääntöisesti lainalla ja ansiotöillä. Olin mukana myös opiskelijapolitiikassa. Vappuaattona 1976 (kuvassa) yllytin opiskelijoita kapinaan, koska opiskelijoiden rahat olivat vähissä ja ylioppilaskunnan vippikassa huokui tyhjyyttään. Moisesta intoilusta sain torut kepun silloiselta Varsinais-Suomen piirin puheenjohtajalta.

Kun valmistuin hammaslääkäriksi keväällä 1977 minulla oli opiskelun aikana syntynyttä velkaa noin 8000 euroa. Se oli summa, jolla saattoi tuohon aikaan löytää pienen yksiön Turun lähiöstä. Valtaosa lainastani oli valtion takaamaa. Lainamäärä ei ollut kovin pelottava, sillä valmistuvien nuorten työllisyystilanne oli hyvä lähes kaikilla sektoreilla.

Sen jälkeen ajat muuttuivat. Opiskelupaikkoja lisättiin eri aloilla tuntuvasti ja pitkälle koulutettua väkeä alkoi jäädä työttömiksi. Opintotukijärjestelmä muuttui opintoraha- painotteiseksi. Opiskelijoiden oli myös mahdollista saada asumistukea. Tällainen kehitys oli siinä ajassa aivan oikea, sillä velkarahalla opiskelu toisaalta pelotti nuoria, kun lamavuosina ei ollut varmuutta työpaikasta. Lisäksi moni joutui opiskelemaan toisenkin ammatin suhdanteiden nopean muutoksen takia.

Viime syksynä opiskelijoille suunnatut tuet nousivat voimakkaasti julkisuuteen, kun asia repi ministeri Tanja Karpelan ja ministeri Eero Heinäluoman välejä. Itse ajattelen tällä hetkellä niin, että opintorahaa voidaan nostaa vähän, mutta ensin meidän on hoidettava pelkällä kansaneläkkeellä ja pienillä työeläkkeillä elävien vanhusten ja veteraanien asiat kuntoon. Se on kunnia-asia. Hallitussopimus kullekin vaalikaudelle sanelee linjan.

Edessä on taas uudenlaisia haasteita. Maassamme ennustetaan kovaa työvoimapulaa lähes kaikilla työelämän sektoreilla. Siksi en pidä tänä päivänä pahana asiana sitä, että opiskelijat muiden kehittyvien tukimuotojen lisäksi ottaisivat pienen valtion takaaman lainan.

Yksi asia on kuitenkin tärkeää joka aikakautena: kaikilla on oltava mahdollisuus opiskeluun varallisuuteen katsomatta. Se on asia, joka sivistysvaltion on pystyttävä takaamaan. Tukijärjestelmän pitää olla myös kannustava, koska niin mahdollistetaan nopea valmistuminen. Liiallista byrokratiaa ei saa olla ja järjestelmän on oltava riittävän yksinkertainen ja jokaisen nuoren ulottuvilla.

17.11.06

Vientiyritykset kasvaneet Pielisen Karjalassa

Viennin lisääntyminen selittää sen, että Pielisen Karjalan teollisuuden liikevaihto kasvaa muita alueita voimakkaammin. Tehdasteollisuuden vientivetoisuus on meillä tuntuvasti Joensuun seutua korkeampi. Pielisen Karjalassa se on 51 % yritysten liikevaihdosta, kun Josekin vastaava luku on 44 %.

Liikevaihdon kasvu syntyi meillä alkuvuonna jalostuksesta ja tehdasteollisuudesta. Alueen teollisuuden veturi on edelleen sahaustoiminta. Puun sahaus, höyläys ja kyllästys selittävät 38 % teollisuuden kasvusta ja liikevaihdosta. Sahauksen alueella Pielisen Karjala on vahvistunut lähes 5 % maakunnan sisäisessä tarkastelussa.

Kiviteollisuus on seudun tehdasteollisuuden toinen vahva lenkki. Sen osuus on neljännes teollisuuden liikevaihdon kasvusta ja noin 40 % alueen viennin kasvusta. Palveluiden kasvu on ollut vähäistä alenevan väestökehityksen vuoksi.

Maakunnan elintarviketeollisuuden kasvu (1,6 %) on vähentynyt tämän vuoden aikana. Luulen, että se johtuu alan kovasta kilpailusta. Pielisen Karjalassa elintarviketeollisuuden liikevaihdon kasvu on ollut yli 10 %. Seutukunnan osuus on 63 % koko maakunnan elintarviketeollisuuden kasvusta.

Olemme toiveikkaita, että kasvavat yritykset alkavat investoimaan seutukunnalle. Se toisi työpaikkoja niin rakentamisen aikana kuin tuotannon laajentumisen jälkeen. On olemassa uhkana sopivan työvoiman saanti. Eikä uhka ole vähäisin. Haasteita riittää ammatilliselle koulutukselle. Kuntien on oltava houkuttelevia uusille asukkaille. Siksi Nurmeksesakin on panostettu viime vuosina suurimman alakoulun ja terveyskeskuksen peruskorjaukseen. Kunnan palvelurakennetta tukevat investoinnit jatkuvat lähivuosina.

16.11.06

Maakuntamme talouskasvu muuta maata kovempaa

Muutama viikko sitten yrittäjäjärjestöt julkaisivat oman aluebarometrinsa. Sen mukaan yrittäjien usko tulevaisuuteen horjuu nimenomaan Pielisen Karjalassa. Arvostelin silloin niin järjestön kuin lehdistönkin tulkintaa liian pessimistiseksi ja myös perustelin arvioni blogissani. Sanoin, että väestön vähenemisen vuoksi usko tulevaisuuteen horjuu niillä yrityksillä, joiden markkinat ovat paikalliset.

Eilen sainkin sitten käteeni talouskatsauksen, jossa todetaan, että maakunnan talouskasvu on lähes kaikilla teollisuuden osa-alueilla muuta maata nopeampaa.

Alueellisesti eniten liikevaihdot kasvoivat Pielisen Karjalassa ja hitaimmin Keski-Karjalassa. Joensuun seudun kasvu oli alkuvuoden aikana 6,6 %, joka vastaa lähes maakunnan keskiarvoa. Samaan aikaan koko maan vastaava yritysten liikevaihdon kasvu oli 5,5 %.

Hyvästä liikevaihdon kasvusta huolimatta työpaikat ovat lisääntyneet vain 1,7 %, mutta se viestii ennen kaikkea tuottavuuden ja tehokkuuden lisääntymisestä. Myös maakuntamme yritysten kilpailukyky on samalla parantunut.

Mainitsemani talouskatsauksen ovat tehneet Pohjois-Karjalan TE-keskus, maakuntaliitto ja maakunnan kunnat. Suotuisasta talouskasvusta tekivät poikkeuksen vain informaatiosektori, koulutus ja terveys- ja sosiaalipalvelut, joiden liikevaihdot laskivat.

Meillä on hyvä syy uskoa, että investoinnit lisääntyvät ja saamme uusia työpaikkoja, jos kehitys maakunnassa jatkuu myönteisenä. Myös valtiovallan toimenpiteiden pitäisi alkaa purra työllistettyjen lisääntymisenä. Yksi asia on varma: tulevaisuus on täynnä haasteita Pikesille ja myös kunnille.

14.11.06

Karjalan rata esillä maakuntahallituksessa

Kainuun maakuntakaavaehdotus oli lausunnolla maakuntahallituksessa. Lausunnossa muistutimme Karjalan radan merkityksestä ja korostimme Talvivaaran kaivosalueelta Porokylän-Vuokatin ratayhteyteen tukeutuvan vaihtoehdon selvittämistä. Painotimme myös sitä, miten tärkeä ratayhteys on Kainuun eteläosan ja Pohjois-Karjalan pohjoisosan rataverkon kehittämiselle.

Hallitus hyväksyi 111 108 euron jatkoavustuksen Lieksan laajakaistahankkeelle. Olemme jo aiemmin tänä vuonna myöntäneet hankkeelle 18 892 euroa. Näin maakuntaliiton kautta tulevan avustuksen kokonaissumma on 130 000 euroa. Hankkeen kustannusarvio on 534 542 euroa.

Joensuun seudun kehitysyhtiö JOSEK Oy puolestaan haki kehittämisrahastosta avustusta hankkeelle, joka käsittää Joensuun wellbeing-idean mukaisen matkailukeskuksen ja siihen liittyvän CitySpa-hotellin toiminnallisen suunnitelman laatimisen. Myönsimme hankkeeseen 25 000 euroa sillä ehdolla, että maakuntavaltuusto myöntää kehittämisrahastoon määrärahan vuoden 2007 talousarviossa.

Pidimme maakuntahallituksen kokouksen tällä kertaa Ilomantsissa. Kokouksen jälkeen kävimme tutustumassa Vapon pellettitehtaaseen.

12.11.06

Juhlakiertue huipentui Valtimolla

Keskustan Pohjois-Karjalan piiri on järjestänyt puolueen 100-juhlavuosikonsertin, pienen musiikillisen juhlan, kaikissa kunnissa. Eilen konsertit olivat Nurmeksessa ja Valtimolla.

Kiertue on ollut antoisa meille eduskuntavaaliehdokkaille, jotka olemme kiertäneet mukana esittäytymässä yleisölle. Väliajalla olemme tavanneet kentän väkeä ja vaihtaneet kuulumisia. Samalla meidän joukkuehenkemme on syttynyt; Nyt tunnemme toisemme ja voimme talvella ryhtyä tositoimiin. Tiukkana tavoitteena on säilyttää keskustan kolme kansanedustajaa.

Ennen Nurmeksen konserttia meillä oli oma pienimuotoinen juhla, joka alkoi seppeleen laskulla sankarihaudoille. Jussi Säämänen kertoi historiikkissaan puolueen roolista Nurmeksen kunnallispolitiikassa viimeisen 40 vuoden aikana. Nurmeksen poliittinen lähihistoria on hyvin mielenkiintoinen. Pöytäkirjoista löytyvät vain päätökset, mutta meillä on vielä hyvämuistisia, aktiivisesta poliittisesta toiminnasta vetäytyneitä neuvoksia, joilta on saatavissa tarkempi lähihistoria muistiin. Puheiden jälkeen nautimme piirin kiertueesta. Nurmes-talon Hannikaisen salin akustiikka pääsi oikeuksiinsa. Pianisti antoi erityismaininnan hyvin soivasta flyygelistä.

Valtimolla kokoonnuimme ravintolatiloissa. Sali oli lähes täynnä. Varmaankin ympäristöstä johtuen tunnelma oli välitön, solistit esiintyivät vapautuneesti ja kaksituntinen vierähti nopeasti.
Lopuksi huomasimme olleemme kaksikielisellä alueella, kun Harakan Paavo toivotti meille turvallista kotimatkaa suomeksi ja karjalan kielellä.

Ensi lauantaina on piirikokous ja viimeinen 100-vuotisjuhlakonsertti Joensuussa. Minulla tulee tusina täyteen. Uskallanpa sanoa, että osaan puolueen historian jo aika hyvin.

8.11.06

Eriarvoisuuden torjuminen vaatii rohkeutta

Lamavuosien aikana niin seurakunnissa kuin kunnissakin karsittiin ennaltaehkäisevän työn määrärahoja. Nyt korjaamme noiden säästövuosien hedelmiä samaan aikaan, kun valtiolla menee hyvin ja teollisuus kirjaa ennätystuloksia. Olen kysynyt monasti itseltäni, puuttuuko meiltä halu vähentää edes sellaisiakaan ongelmia, joita voitaisiin vähentää pienillä taloudellisilla panoksilla.

Tämän päivän suuria yhteiskunnallisia ongelmia ovat eriarvoisuuden lisääntyminen, syrjäytyminen ja yksinäisyys. Ongelma on myös köyhyys. Se on poliitikoille aivan liian vaikea aihe maassa, jossa iltapäivä- ja viikkolehdet esittelevät optiomiljonäärien tai yrityksensä ulkomaille myyneiden äkkirikastuneiden elämää. Samaan aikaan osa kansasta voi kuitenkin huonosti.

Santeri Alkio sanoi: ”Älä unohda köyhän asiaa.” Tuo lähes sata vuotta vanha opetus on totta tänäänkin. Siitä näkyy, että keskustalla on syvä tasa-arvon ja yhteisvastuun perinne. Se on perinne, joka elää syvällä myös työväen ajattelussa, mutta väittäisinpä, että yhtä syvällä - jollei syvemmälläkin – se elää luterilaisuuteen vankasti nojaavassa talonpoikaisessa perinteessä.

Vähäosaisten kannalta on onnekasta, että seurakuntien ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja nuorisotyön parissa on tiivistynyt viime vuosina. Suunta on oikea. Meidän on ymmärrettävä ja hyväksyttävä se, että kunnan ja kirkon on kannettava yhdessä vastuu köyhistä. Työtä riittää, sillä maassamme on satojatuhansia köyhyysrajan alapuolella eläviä kansalaisia. Yhteistyötä on myös se, että me karsimme päällekkäiset palvelut, jotta saisimme autettua yhä useampia.

Keskustan perinteessä tunnetaan siis hyvin "köyhän asian ajaminen". Se tarkoittaa yhteisvastuuta toinen toisistamme. Mutta tulkitsen kyllä perinnettä myös niin, että vähintään yhtä voimakkaasti se on kannustamassa meitä omatoimisuuteen ja itsemme kehittämiseen. Yhteisvastuulla, omatoimisuudella ja itsemme kehittämisellä me viemme ihmisiä ja maata eteenpäin. Näin teemme myös seurakuntatyössä, ja näin haluamme tehdä seurakuntatyössä myös Nurmeksessa.

Ei lupaa uraanin louhintaan!

Keskustan piiritoimikunta otti eilen selkeän kielteisen kannan uraanin mahdolliseen louhimiseen maakunnassamme. Oma näkemykseni on linjassa käydyn keskustelun kanssa. Olen aiemmin käsitellyt uraanin louhintaa mm. yhteisessä lehtikirjoituksessa Salla Remeksen kanssa.

Piiritoimikunta ensinnäkin päätti kiirehtiä kaivoslain uusimista ja katsoi, ettei uraanin louhimiselle saa antaa nykyisen kaivoslain mukaista kaivoslupaa. Lakia uudistettaessa on määriteltävä uudelleen mm. maanomistajien oikeudet, kaivostoiminnan ympäristövaikutusten arviointi sekä uraanin louhinnan kielteiset vaikutukset alueen imagoon ja erityisesti matkailuelinkeinoon. Tiedetään, että etenkin Kolin alueen matkailuyrittäjät ovat huolissaan jo pelkän keskustelun vaikutuksesta alueelle niin tärkeään elinkeinoon.

Lisäksi piiritoimikunta linjasi, ettei uraanin louhimista pidä sallia kaivoslain uudistamisen jälkeenkään, ellei louhinnan ympäristöturvallisuudesta ole täyttä varmuutta. Täysi varmuus pitää olla myös siitä, ettei toiminta aiheuta ihmisille terveysriskejä louhinnan aikana eikä sen päätyttyä.

Tiukan asiallista tekstiä, johon minun on erittäin helppo yhtyä.

6.11.06

Laajakaistayhteydet Nurmeksen 2007 talousarvioon

Nurmeksen kaupunginhallitus teki merkittävän päätöksen maanantai-iltana. Me emme odottele enää Digitan ratkaisuja vuoden 2009 joulukuuhun saakka, vaan valtuustolle esitettiin, että ensi vuoden talousarvioon varataan 80 000 euroa laajakaistayhteyksien järjestämiseen koko Nurmeksen alueelle. Hankkeeseen odotetaan maakuntaliiton avustusta noin 40 000 euroa. Esitys asiassa oli kaupunginjohtajan ja se hyväksyttiin yksimielisesti. ATK-osasto voi aloittaa tarjousten valmistelun heti. Tälle vuodelle on jo varattu riittävästi määrärahaa.

Olen iloinen tästä päätöksestä. On hienoa, että saamme toimivat langattomat yhteydet kaikkialle Nurmekseen, sillä perinteiset lankayhteydet ovat hitaita, eivätkä ne avaa kaikkia tiedostoja. Olen ottanut aiemmin kantaa laajakaista-asiaan blogissani 12.9.
Laajakaistayhteyksien järjestäminen oli suurin yksittäinen lisäys ensi vuoden talousarvioon, jonka virkamiesesitys pohjautui valtuustoseminaareissa luoduille linjauksille. Kaupunginjohtajan pohjaesityksessä tilikauden tulos oli 41 000 euroa, mutta hallituksen muutosesitykset pienensivät tulokseksi 16 000 euroa.
Kaikki talousarvion muutosesitykset syntyivät yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksestä yleiskeskustelun jälkeen.

Suurin yksittäinen määrärahan pienennys oli nuorisokeskuksen hoitokorvauksen alentaminen 25 prosentilla. Se on valtuustolle tulevassa talousarvioesityksessä 60 000 euroa. Jos Loma-Nurmeksen kehitys jatkuu myönteisenä, niin se poistuu vähitellen kokonaan kaupungin talousarviosta.

5.11.06

Uraanikaivosasiassa on parempi katsoa kuin katua

Alla Karjalaisen mielipidesivuilla 1.11. ollut Salla Remeksen kanssa julkaistu artikkeli suhteestamme uraanikaivoksiin:

Uraanikaivosvaltaukset herättävät Pohjois-Karjalassa epävarmuutta, ja vanhentunut kaivoslaki on omiaan lisäämään pelkoja. Meidänkin mielestämme kaivoshanke on vaikea ja monitahoinen. Siksi uraanikaivosten kaikki vaikutukset maakuntaan pitää selvittää kattavasti ja kaikkea mahdollista asiantuntijaosaamista käyttäen. Nimenomaan tässä asiassa on ehdottomasti parempi katsoa kuin katua. Lisäksi on puolueettomasti selvitettävä Pohjois-Karjalasta kiinnostuneen yrityksen toimet aikaisemmissa uraanimalmin tuottamiseen liittyvissä tapauksissa.

Energiakysymykset kaiken kaikkiaan ovat tärkeitä. Meidän olisi ensisijaisesti suosittava uusiutuvia energian lähteitä. Pitkällä aikavälillä ydinvoima ei ole hyvä vaihtoehto. Ydinjätteen ja kaivosjätteen kanssa ei ole leikkimistä ja siksi tulisi etsiä tehokkaampia ja parempia energiaratkaisuja.

Ensisijaisen tärkeää Pohjois-Karjalan kaivoshankkeessa on, että maanomistajia, paikallisia asukkaita ja esimerkiksi matkailuyrittäjiä kuullaan jo valtausvaiheessa. Olisi välttämätöntä saada valtauksia koskevaan päätöksentekoon samanlainen kuulemiskäytäntö kuin ympäristöasioissa; ympäristölainsäädäntö on ajan tasalla ja sen mukaan paikallisia kuullaan hyvin. Asutuksen läheisyys on meidän mielestämme hyvä perustelu kaivostoiminnan kieltämiseksi.

Yksi keskeisistä ja painavista näkökulmista kaivosvaltauksen kohdalla on työllisyys; maakunta tarvitsee työpaikkoja. Taloudelliset seikat eivät kuitenkaan saa olla ainoa painava näkökulma. Me maksamme työpaikoista liian kovan hinnan, jos ympäristö saastuu lopullisesti tai pitkäksi ajaksi. Juuri säteilyvaaran takia uraanikaivoksiin liittyvät kysymykset ovat huomattavasti vaikeampia kuin esimerkiksi kuparikaivoksiin liittyvät seikat.

Kaivoksia kaavaillaan myös Kolin läheisyyteen. Kansallismaiseman säilyttäminen on kuitenkin Pohjois-Karjalan valttikortti. Maakunnan matkailuyrittäjille olisi kova isku, jos kansallismaisemassa avautuisi uraanikaivoksen kraateri. Jo pelkkä tieto lähellä olevasta uraanikaivoksesta voi karkottaa matkailijoita. Tämäkin näkökulma tulisi ehdottomasti ottaa huomioon kaivoksista päätettäessä.



Matti Kämäräinen
Vastaava hammaslääkäri, Nurmes
Kansanedustajaehdokas (kesk.)

Salla Remes
Filosofian yo, Joensuu
Kansanedustajaehdokas (kesk.)

3.11.06

Kuluttajalleko kustannukset sähkökatkoksista?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen haluaisi muuttaa lainsäädäntöä ja normistoa niin, että kaikkiin pientaloihin velvoitettaisiin rakentamaan takka tai tulisija. Tällaisten vaatimusten puolesta puhuvat lisääntyneet riskit sähkön saannissa, olemmehan viime vuosina saaneet tottua talvisaikaan pitkiinkin sähkökatkoksiin.

Yksilön vapautta rajoitettaisiin mielestäni kuitenkin liikaa, jos lainsäädäntöön kirjattaisiin pakko varustaa pientalot tulisijoilla. Jos valtiovalta haluaa tukea puulämmitteisten lämmitysmuotojen yleistymistä, tuki on suunnattava uunien ja takkojen hankintahintoihin. Tällöin se mahdollistaa sen, että tukea saa myös vanhojen talojen lämmityksen muutostöille. Nämä tukitoimet lisäävät kotimaisen energian kysyntää ja kohentavat työllisyyttä metsänhoidollisesta vaikutuksesta puhumattakaan.

Uskon, ettei ilmastonmuutos yksin selitä viimeaikaisia pitkiä sähkökatkoksia. Sähkökatkoksia pitkittää myös se, että energiayhtiöillä on nykyään aiempaa vähemmän miehiä ja kalustoa korjaustöihin. Myös jo sähkölinjoja raivattaessa pitäisi tehdä riittävät varoalueet, ettei linjoille pääse kaatumaan puita.

Jos normistoa pientalojen lämmityksessä muutetaan ministeri Pekkarisen esittämään suuntaan, hyväksymme samalla pitkät sähkökatkokset; muuttaminenhan johtaa ajanmittaan vain yhä pitempiin häiriöihin sähkön toimituksessa. Ja lopulta normiston muuttaminen johtaisi varmaan siihen, että pienyrittäjiltä ja maatiloilta alettaisiin lakisääteisesti vaatia lisävoimaloiden hankkimista.

2.11.06

Ministeri Mauri Pekkarinen Nurmeksessa

Tänään kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen teki pikavisiitin Nurmekseen. Vierailuun kuului käynti Karelmentin talotehtaalla. Tehtaan talomallit kiinnostivat ministeriä kovasti. Hän nappasi mukaansa yhtiön taloesitteitä; ministeri toivoi, että niistä löytyy sopiva malli hänen omakotitalon rakentamista suunnittelevalle pojalleen.

Energiakysymykset herättivät vilkkaan keskustelun teltassa, joka oli pystytetty paikallisen tavaratalon parkkipaikalle. 70 prosenttia maamme energiasta on tuonnin varassa. Siksi on tärkeää nostaa kotimaisuusastetta. Alkusysäys on bioenergian tuottaminen viljakasveista. Päätökset etanolin ja biodieselin lisäämisestä autojen polttonesteisiin on jo tehty. Myöhemmin toisen sukupolven biopolttoaineet tarjoavat vielä suuremmat mahdollisuudet koko energiahuoltoa varten. Kotimaisen bioenergiatuotannon raaka-aineina turve ja puu ovat vahvasti mukana tulevaisuudessa. Kylillä, joilla on suuria karjatiloja, voidaan suunnitella omaa energiatuotantoa lannasta.

Nurmeksen kaupungin edustajat jättivät ministeri Pekkariselle muistion. Siinä tuotiin esille huoli Karjalan radan peruskorjauksen hitaasta edistymisestä. Puutavaran kuljetuksen kannalta radan kunto on ensiarvoisen tärkeä koko talousalueelle niin etelään kuin pohjoiseen.

Lisäksi muistutettiin, että hallituksen ja eduskunnan pitää hoitaa Talvivaaran kaivokseen liittyvät kysymykset mahdollisimman nopealla aikataululla; kaivoksen vaikutushan ulottuu myönteisellä tavalla koko Pielisen Karjalaan. Kaivoksen perustamishankkeen työvoimatarve on noin 3200 henkilötyövuotta. Tuollaisen henkilömäärän rekrytointi ja kouluttaminen edellyttävät valtiovallan, kouluttajien ja kaivosyrittäjän saumatonta yhteistyötä.

Ministeri Pekkarainen nautti vielä karjalaisesta pitopöydästä Bomballa. Lyhyt vierailu oli päättynyt ja illan pimetessä ministeriä kuljettanut musta auto suuntasi kulkunsa Kajaaniin.