Kun neljäviidesosaa pitää työtään henkisesti rasittavana

Puolet kaikista palkansaajista pitää työtään henkisesti rasittavana ja kolmannes katsoo työnsä rasittavan fyysisesti. Henkisesti rasittavana työtään pitää peräti neljä viidesosaa kuntien työntekijöistä. Nämä tiedot käyvät ilmi tämänvuotisen työolobarometrin ennakkotiedoista.

Barometrissa ei tuoda riittävästi esille, miksi juuri kuntatyöntekijöiden työn henkinen ja fyysinenkin rasittavuus on heidän omasta mielestään lisääntynyt. Minusta yksi syy on se, että viimeisen viidentoista vuoden aikana henkilöstöä on vähennetty ilman, että työmäärä olisi vähentynyt samassa suhteessa.

Suurin syy on kuitenkin yksinkertaisesti julkisen sektorin henkilöstön ikääntyminen. Julkisella puolella henkilöstön keski-ikä on huomattavasti korkeampi kuin yksityisillä palveluiden tuottajilla tai teollisuudessa. Kun työntekijät vanhenevat, myös pitkät sairaslomat lisääntyvät. Varsinkaan terveydenhuollossa ei ole aina sijaisia tai heitä ei palkata säästösyistä. Näin henkilöstö rasittuu entisestään. Työvoiman saannin turvaamiseksi kuntien olisikin palkattava riittävästi varahenkilökuntaa.

Barometri väittää, että pomottaminen työpaikoilla on lisääntynyt. Minä uskon, että myös johtotehtävissä olevat vastuuhenkilöt toimivat äärirajoilla, kun he vastaavat asiakkaiden lisääntyviin vaatimuksiin. Minä puolestani voin väittää, että varsinkin julkisella puolella johdon koulutus on laiminlyöty viime vuosina.

Uudet työmenetelmät ja ATK:n sovellutukset vaativat johdolta paljon. Jos johdolla ei ole aikaa paneutua niihin riittävästi, paine voi purkautua konflikteina työpaikoilla.

Myös PARAS-hankkeen vieminen loppuun toivotulla tavalla edellyttää nimenomaan johdolta tarkkaa perehtymistä tuleviin haasteisiin. Jos hankkeen valmistelussa luodaan työntekijöille uhkakuvia, se heikentää entisestään julkisen sektorin imagoa.