Tavoitteita, haaste ja menneen muistelua

Olen asettanut uudelle vuodelle ison tavoitteen: haluan tehdä kovaa vaalityötä, joka varmistaa kolmen kansanedustajan valinnan keskustan ehdokasjoukosta. Henkilökohtainen tavoitteeni on olla noiden kolmen joukossa. Vaalityöhön lähden päättäväisenä ja nöyränä.

Vaaliteemani on "Turvallisesti tulevaisuuteen" (kuuntele minuutin puhe). Se tarkoittaa muun muassa nuorten vaatimusten huomioimista päätöksenteossa. Nuoret ovat tulevaisuus, ja heidän käsissään on myös keski-ikäisten tulevaisuus. Koulutusjärjestelmiä on kehitettävä vastaamaan kysyntää ja pätkätöistä on päästävä eroon.

Tulevaisuutta on myös muuttaa energiatuotantoa niin, että aletaan suosia uusiutuvia energialähteitä, erityisesti puun käyttöä. Sillä on meidän alueellamme työllistävä, energiapoliittinen ja metsänhoidollinen merkitys.

Turvallista tulevaisuutta on myös taata kotimainen elintarvikehuolto, joka työllistää 300 - 400 000 henkilöä. Vaaliteemani toteutuminen edellyttää, että maatalouden kannattavuus turvataan kansallisin toimenpitein myös jatkossa. Elinvoimaiset perheviljelmät ovat oman elintarviketalouden peruskivi.

Minun mielessäni turvalliseen tulevaisuuteen kuuluvat myös arvokas vanhuus ja hyvä, tasa-arvoinen terveydenhuolto. Näitä laajoja kokonaisuuksia avaan myöhemmissä kirjoituksissani ja puhetilaisuuksissani.

Lähestyvät vaalit ova tuoneet mieleeni nuoruuteeni, jolloin hyppäsin korkeutta ja kiertelin piirikunnallisia ja kansallisia kisoja. Kaveritkin kehuivat, että olet sinä melkoinen aitumus. Myöhemmin siirryin jalkapalloon ja maalivahdiksi, kun joukkuepeli alkoi tuntua mielekkäämmältä. Yhtenä joukkueen jäsenenä olen myös nyt vaalien alla, kun me keskustalaiset kilpailemme ehdokasjoukkueena tavoitteenamme kolmen ehdokkaan valinta eduskuntaan.

Nuoruuden kilpailut edelleenkin mielessäni haastan Kähkösen Laurin avoimeen kisaan Pielisen Karjalan ääniherruudesta. Istuvana kansansanedustajana Laurilla on kylläkin reilu etumatka, mutta aikomukseni on tarjota hänelle kova vastus. Lopputuloksen ratkaisevat äänestäjät. Uskon, että Lauri on samaa mieltä kuin minäkin: me teemme toistemme arvomaailmaa kunnioittavan reilun ja rehdin vaalityön. Toivon, että Lauri ottaa haasteen vastaan. Toivon myös, että tämä kisa tuo meille molemmille valtakirjan Arkadianmäelle.

Vuoden lopuksi summaan vielä vähän mennyttä vuotta. Hammashuollossa pystyimme vastaamaan haasteisiin: koululaiset saimme hoidettua, ja aikuishoidossa pystyimme vastaamaan kysyntään. Nurmeksessa jonotusaika vastaanotoille vaihtelee tällä hetkellä 2-4 viikkoon.

Myös Nurmeksen kaupunginhallitus- ja valtuustotyöskentely on sujunut hyvin. Avoin yhteistyö poliittisten ryhmien välillä on mahdollistanut sen, että vaikeitakin asioita on saatu vietyä päätökseen. Ensi vuoden talousarvion sisältö valmisteltiin kahdessa valtuustoseminaarissa. Niiden tuloksena talousarvio turvaa kuntalaisille riittävät, meidän maksukykyyn raamittuvat palvelut.

Toivotan kaikille lukijoilleni ja kanssakulkijoilleni onnellista ja menestyksellistä uutta vuotta.

Hammashuollon henkilöstöpula täyttä totta

Taas kerran olen urani huipulla hammaslääkärinä, kun suurin osa hoitohenkilökuntaa ja kaikki kollegat lomailevat loppuvuoden. Rutiinilla tässä on kuitenkin pärjätty; vain puhelimen pärinä on häirinnyt hoitotyötä.

Hammashuollon henkilöstöpula on täyttä totta, vaikka valtakunnallisesti ottaen suun terveyspalvelujen saatavuus on viime vuosina parantunut, ja tasa-arvo suun hoidossa on lisääntynyt.

Yli puolet terveyskeskuksista on ilmoittanut, että hammaslääkäripula vaikeuttaa hoitotakuun toteutumista. Joka neljännessä terveyskeskuksessa on pulaa myös suuhygienisteistä. Osassa terveyskeskuksista ollaan sitä mieltä, että hoitoon pääsy joko jatkuu vaikeana tai se muuttuu vielä vaikeammaksi.

Erityisen huono hammaslääkäritilanne on Pohjois-Karjalassa. Joensuun ongelmat saamme lukea muutaman viikon välein maakuntalehdestä, mutta vaikeuksia on muuallakin. Juuassa kolme neljästä hammaslääkäristä muutti viime kesänä töihin suurempiin yksiköihin. Polvijärvi taas on ollut jo pidemmän aikaa kokonaan reppufirmojen palvelujen varassa.

Lokakuussa 2005 työvoimavaje oli 265 kokoaikaista terveyskeskushammaslääkäriä. Se on meille haaste. Toimintatapoja ja työnjakoa on kehitettävä edelleen, mutta sen lisäksi tarvitaan riittävä määrä hoitohenkilöstöä. Siksi Kuopion hammaslääketieteen opetus on käynnistettävä uudelleen. Opetus voidaan toteuttaa yhteistyössä Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen kanssa.

Tähän viikkoon mahtuu myös hyvin mieluinen asia. Paikkakunnan nuori valmistuu parin viikon päästä suuhygienistiksi. Kuntayhtymällä on mahdollisuus palkata hänet töihin. Eilen kirjoitin aluksi puolen vuoden työsopimuksen. Jatkossa on mahdollisuus siirtyä pysyvään työsuhteeseen. Toimihan hyväksyttiin viime viikon kaupunginvaltuuston kokouksessa.

On aika hiljentyä viettämään joulua

Joulunalusviikko on ehkä ollut loppuvuoden kiireisin, vaikka kokouksia on ollut vain kaksi: maanantaina maakuntaliiton hallitus ja eilen kaupunginvaltuusto.

Maakuntaliiton hallituksessa oli lausunnolla Ratahallintokeskuksen "Rautatieliikenne 2030-suunnitelma". Sen mukaan perusradanpitoon käytetään lähivuosina 420 milj. euroa vuositasolla. Suunnitelmaan sisältyvät Porokylän-Vuokatin ja Joensuun-Ilomantsin parantamiset vuosina 2007 - 2010. Lieksan-Porokylän välin perusparantaminen tapahtuu suunnitelman mukaan vuosina 2011 - 2015.

Meidän kunnallisten ja maakunnallisten vaikuttajien on nyt pidettävä huoli siitä, että radanpidon pitkän aikavälin suunnitelma myös toteutuu. Meidän on toimittava niin, että radan käyttö lisääntyy. Se on haaste myös eduskuntaan pyrkiville ja sinne keväällä pääseville kansanedustajille.

Joka vuosi juhlapyhien läheisyys työllistää hammaslääkäreitä enemmän kuin normaalit viikonloput, mutta kaikki kolottavat hampaat ja muut akuutit suuvaivat on nyt saatu hoidettua. Perheen joulun valmistelussa vaimo, Helena, on kantanut suurimman vastuun. Siitä hänelle suuri kiitos. Tänään suuntaan itse viimeisille jouluostoksille.

On aika hiljentyä viettämään joulua. Lapset tulevat kotiin maailmalta. Menemme luonnon helmaan mökille. Aatonaattona käymme katsomassa Nurmeksen Immanuel -jouludraaman, ja aattona käymme kirkossa. Näin syntyy joulun tunnelma, jota korostaa mökillä ympäröivä hiljaisuus.

Toivotan kaikille blogini lukijoille itseni ja perheeni puolesta Rauhaisaa Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta 2007.

Meidän on panostettava vanhusten hoitoon

Valtion tilintarkastajat ovat kiinnittäneet huomiota vanhustemme huonoon hoitoon. Raportin mukaan tavoitteisiin ei ole päästy yhdelläkään osa-alueella. Raportti on kertakaikkiaan surullista luettavaa.

Tilintarkastajat esittävät konkreettisia toimenpiteitä vanhushoidon parantamiseksi. Yksi niistä on omaishoidontuen siirtäminen Kelan maksettavaksi valtion rahoista. Se on kannatettava esitys, sillä niin helpotetaan kuntien taloutta. Asia on otettava vakavasti huomioon PARAS-hankkeen lopullisessa lainsäädäntötyössä.

Mutta ennen kaikkea esitettyä toimenpidettä tukee se tosiasia, että näin maan kaikki omaishoitajat saadaan tasavertaiseen asemaan riippumatta siitä, missä kunnassa he asuvat.

Tällä hetkellä meillä on kuntia, jotka eivät maksa tukea kaikille omaishoitajille, vaikka näillä on siihen oikeus. Lisäksi omaishoitajien lakisääteisten vapaapäivien määrä nousee ensi vuoden alusta kolmeen päivään kuukaudessa. Kaikissa kunnissa ei ole saatu järjestettyä tätäkään omaishoitajien raskasta työtä helpottavaa asiaa.

Lisää paineita kunnille. Nykyisin 80 vuotta täyttäneillä vanhuksilla on oikeus saada viikon kuluessa arvio hoidon tarpeesta, jos vanhus itse tai omainen sitä pyytää. Lisää paineita tulee siitä, että valtion tilintarkastajat esittävät vanhusten hoidon tarpeen arvioinnin ikärajan laskemista 80 vuodesta 75 vuoteen.

Yksi oman vaalikampanjani keskeisiä teemoja on: "Arvokas vanhuus". Asia on erityisen tärkeä Pohjois-Karjalassa tulevina vuosina, kun vanhusten väestöosuus lisääntyy.

Budjettikaan ei herättänyt keskustelua vaaleihin valmistautuvassa eduskunnassa

Eduskunta käsittelee parhaillaan ensi vuoden talousarviota. Olisi luullut, että edessä olevat vaalit olisivat innostaneet kansanedustajia keskustelemaan, mutta ei. Eilinen päivä näytti menevän hyvin maltillisesti. Hallitusrintaman viesti oli, että Suomella menee taloudellisesti paremmin kuin koskaan.

Maamme talous voi kasvaa tänä vuonna jopa yli viisi prosenttia eikä hallituskaudelle asetettu tavoite 100 000 uuden työpaikan luomisestakaan jää kovin kauaksi. Ehkä vain viidennes ennakkoon asetetusta päämäärästä joudutaan tinkimään. Uskon, että hyvän valtion talouden taustalla on onnistunut verotuspolitiikka ja toimenpiteet yrityselämän puolella. Tietysti myös maailman talouden korkeasuhdanne heijastuu Suomeen.

Toisaalta - meillä kaikilla on tiedossa kuntien heikko taloudellinen tilanne. PARAS-hankekaan ei poista kuntien talousongelmia, jos palvelutaso aiotaan pitää tavoitellulla tasolla. Uskon, että ensi syksynä ollaan valtion budjettia laadittaessa paljon tätä vuotta vaikeammassa tilanteessa. Ensi syksynä tiedetään myös, miten palvelurakenneuudistus on alkanut realisoitua.

Vielä eduskuntakeskustelun vaisuudesta; ihmettelen sitä yhä. Oppositiopuolueet eivät esittäneet hallitusta vastaan itse asiassa mitään uusia näkökohtia. Ehkä ne säästävät panoksiaan talven ja kevään vaalikentille. Parissa opposition puheenvuorossa tosin väitettiin työllistetyn väärin ja riittämättömästi. Nämä mielenilmaisut jäivät kuitenkin yksilöimättöminä vaille minkäänlaista huomiota.

Näinä aikoina puolueet hiovat vaaliohjelmiaan. Kansalaisten perusturvaan liittyvät asiat ovat niissä varmasti vahvasti esillä. Ehdokkaatkin ovat jo omat vaaliohjelmansa tehneet. Itse lähden vaaleihin tunnuslauseella "Turvallisesti tulevaisuuteen". Tässä päiväkirjassani ja myös lehtien mielipidesivuilla olen kirjoitellut koko syksyn ajan ajatuksistani, ja vauhti kiihtyy vaaleja kohti.

Kun neljäviidesosaa pitää työtään henkisesti rasittavana

Puolet kaikista palkansaajista pitää työtään henkisesti rasittavana ja kolmannes katsoo työnsä rasittavan fyysisesti. Henkisesti rasittavana työtään pitää peräti neljä viidesosaa kuntien työntekijöistä. Nämä tiedot käyvät ilmi tämänvuotisen työolobarometrin ennakkotiedoista.

Barometrissa ei tuoda riittävästi esille, miksi juuri kuntatyöntekijöiden työn henkinen ja fyysinenkin rasittavuus on heidän omasta mielestään lisääntynyt. Minusta yksi syy on se, että viimeisen viidentoista vuoden aikana henkilöstöä on vähennetty ilman, että työmäärä olisi vähentynyt samassa suhteessa.

Suurin syy on kuitenkin yksinkertaisesti julkisen sektorin henkilöstön ikääntyminen. Julkisella puolella henkilöstön keski-ikä on huomattavasti korkeampi kuin yksityisillä palveluiden tuottajilla tai teollisuudessa. Kun työntekijät vanhenevat, myös pitkät sairaslomat lisääntyvät. Varsinkaan terveydenhuollossa ei ole aina sijaisia tai heitä ei palkata säästösyistä. Näin henkilöstö rasittuu entisestään. Työvoiman saannin turvaamiseksi kuntien olisikin palkattava riittävästi varahenkilökuntaa.

Barometri väittää, että pomottaminen työpaikoilla on lisääntynyt. Minä uskon, että myös johtotehtävissä olevat vastuuhenkilöt toimivat äärirajoilla, kun he vastaavat asiakkaiden lisääntyviin vaatimuksiin. Minä puolestani voin väittää, että varsinkin julkisella puolella johdon koulutus on laiminlyöty viime vuosina.

Uudet työmenetelmät ja ATK:n sovellutukset vaativat johdolta paljon. Jos johdolla ei ole aikaa paneutua niihin riittävästi, paine voi purkautua konflikteina työpaikoilla.

Myös PARAS-hankkeen vieminen loppuun toivotulla tavalla edellyttää nimenomaan johdolta tarkkaa perehtymistä tuleviin haasteisiin. Jos hankkeen valmistelussa luodaan työntekijöille uhkakuvia, se heikentää entisestään julkisen sektorin imagoa.

Politiikkaa Salmenkylän paikallisyhdistyksessä

Vierailimme Maija Riikosen kanssa Salmenkylän paikallisyhdistyksen syyskokouksessa. Aluksi kävimme lähes kaksi tuntia kestäneen poliittisen keskustelun, jossa yrittäjyys ja arjen keskeiset asiat nousivat keskeisiksi teemoiksi. Poliittisia irtiottoja ei syntynyt, koska olimme kaikki saman puolueen väkeä.

Salmenkylässä nähdään Talvivaaran kaivoshanke suurena mahdollisuutena. Metallialan yrittäjät ovat jo käyneet alustavia keskusteluja kaivoksen perustamiseen liittyvistä alihankinnoista. Pidän hyvin myönteisenä sitä, että saman alan yrittäjät ovat myös keskenään valmistautuneet kaivoksen perustamisvaiheeseen.

Keskusteluun nousi myös autojen dieselveron aiheuttama rasitus kuljetusalalla ja yksityisauton käytössä. Veroahan peritään dieselkäyttöisiltä autoilta vuosittain ajokilometrimäärästä riippumatta. Mielestäni dieselverosta on päästävä eroon. Vero on helppo kompensoida polttonesteen hinnassa, jolloin se kohdistuu tasapuolisesti kaikille.

Aikaisemmin dieselveron siirtämistä polttonesteen hintaan vastustettin siksi, että se nostaisi työmatkakuluja. Nykyään bensiinin ja dieselin hinnat ovat lähestyneet toisiaan. Kun otetaan vielä huomioon dieselkäyttöisten autojen kalliimpi hankintahinta, perustelut tuntuvat kovin ontuvilta.

Salmenkylässä on mukava vierailla. Se on toimelias noin kahdensadan asukkaan kylä, jolle yrittäjyys on tyypillistä. Kylällä on maatalouden lisäksi mm. matkailu- ja metalliyrityksiä. Kuvaavaa kylälle on myös poliittinen aktiivisuus. Ensi vuoden alusta Nurmeksen kaupungin keskushallinnossa on kolme eri poliittisia ryhmiä edustavaa salmenkyläläistä kuntapäättäjää.

Itsenäisyyspäivä perinteisin menoin

Itsenäisyyspäivän sanomalehdet kertoivat, että eduskunta oli hyväksynyt EU:n perustuslain. Ehkä eduskuntakäsittelyn ajankohta ei ollut paras mahdollinen juuri maamme itsenäisyyspäivän aattona.

Päivää vietettiin Nurmeksessa perinteisin menoin. Sankarihaudoilla oli hartaushetki, jossa puhui pankinjohtaja Pentti Pulkkinen, ja kaupunki ja seurakunnat laskivat seppeleet Nurmeksen ja Höljäkän sankarihaudoille.

Kaupungin musiikkipainotteinen juhla pidettiin Nurmes-talolla. Siellä katsottiin Kiitos 1939-1945-veteraanitapahtumasta tehty DVD-taltiointi. Juhlapuheeni aihe oli yhteisöllisyys. Tuo tänä päivänä niin usein käytetty sana on seurannut mukana maamme koko historian ajan. Kriisien aikana suomalaisten yhteisöllisyys on vain korostunut.

Puhe on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa http://www.mattikamarainen.com/puhe/itsenaisyyspaivan_puhe_2006.htm

Uhkaako meitä eläkepommi vai lapsipula?

Vaalisloganini on: "Turvallisesti tulevaisuuteen". Olemme varmasti kaikki samaa mieltä, että tulevaisuus on lapsissa ja nuorissa. Mielestäni ensi kevään vaalien keskeisimpiä kysymyksiä on, millaista tulevaisuutta rakennamme lapsillemme?

Yli viidennes Suomen äideistä elää minimiäitiyspäivärahalla, joka on 15,20 euroa arkipäivältä. Kohennusta on toki entisestä, sillä Lipposen ensimmäinen hallitus pudotti muutoinkin matalaa äitiyspäivärahaa neljänneksellä eli 14 eurosta 10 euroon päivältä. Vasta Vanhasen hallituksen aikana päiväraha on saatu nostettua edes nykyiselle tasolleen.

Nykyinen taso ei kuitenkaan riitä, sillä tämän päivän äidit ovat yleensä pätkätöitä tekeviä, vastavalmistuneita, yrittäjiä ja opiskelijoita. Pienimpiä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoja on ehdottomasti korotettava. Tällä toimenpiteellä voimme tukea etenkin nuoria ja pienituloisia perheitä.

Minimiäitiyspäivärahan korotus on tärkeä asia myös meillä Pohjois-Karjalassa, sillä meillä on muuta maata enemmän äitejä, jotka saavat minimiäitiyspäivärahaa.

Tehokas talous- ja työllisyyspolitiikka luo puitteet onnistuneelle perhepolitiikalle. Nykyisen talouskasvun aikana meidän on mahdollista tehdä sellaisia poliittisia ratkaisuja, joilla syntyvyys voidaan saada nousuun. Olennaista on, että julkisen sektorin pätkätöistä on päästävä pysyviin työsuhteisiin; silloin nuori voi paremmin ja turvallisimmin suunnitella tulevaisuutta. Kysynkin: "Uhkaako meitä eläkepommi vai lapsipula?"